Neljä viidesosaa kotitalouksien lämmitysmahdollisuudesta edustaa tutkijoidenkin laskelmissa ylärajaa, sillä teknisestä toteutustavasta riippuen kotitalouksien lämmitysenergian vuosikulutuksesta saadaan aurinkoenergialla 53–81 prosenttia, eli haarukka on iso.

Hyötykäyttöön saatava lämmön määrä laskettiin siitä, kun kotitalouksien lämmitykseen tarkoitettu energia kerättiin auringosta ja varastoitiin kylmiä aikoja varten. Laskelmissa käytettiin sekä lämmön lyhytaikaiseen varastointiin tarkoitettuja maanpäällisiä vesivaraajia että kausivarastointiin sopivaa porareikävarastoa.

Tulokset riippuivat siitä, miten lämpöpumppuja ja lämpöenergian varastoimiseen tarvittavia vesivaraajia ja porareikävarastoja käytettiin yhdessä.

- Tulos pätee periaatteessa myös Ruotsissa, Norjassa ja muualla samoilla leveyspiireillä. Toki paikalliset olosuhteet vaikuttavat siihen jonkin verran, sanoo väitöskirjaa aiheesta tekevä tohtorikoulutettava Hassam ur Rehman Aalto-yliopistosta.

Taloudellisesti järkevä ekovaihtoehto

Rakennusten lämmittäminen on yksi suurimpia hiilidioksidilähteitä Euroopassa. EU:ssa siihen kuluu 40 prosenttia kaikesta energiankulutuksesta.

- Suomessa yli 80 prosenttia kotitalouksien energiankulutuksesta menee rakennusten ja veden lämmittämiseen, ja osuus on edelleen kasvussa. Aurinkoenergia tarjoaa taloudellisesti järkeviä mahdollisuuksia energian keräämiseen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen erityisesti Etelä-Suomessa, missä suurin osa väestöä asuu, sanoo professori Kai Sirén Aalto-yliopistosta.

Aurinkoenergiasta on tullut energiamarkkinoilla jo kilpailukykyinen vaihtoehto myös Pohjoismaissa. Esimerkiksi Tanskassa aurinkoenergian käyttö kaukolämmöntuotannossa on nopeasti lisääntynyt.

Sirén pitää tärkeänä tutkimuksen jatkamista, mikä edellyttää mittaustuloksia Suomessa rakennetusta ja toteutetusta järjestelmästä.

Kuva: Aalto-yliopisto