Atria Suomi Oy:n tehdasalue on täytetty aurinkopaneeleilla. Aurinkovoimalaitoksen 24 000 paneelia varten on varattu reilun seitsemän hehtaarin alue, vaikka itse paneelien pinta-ala on tästä noin kolme ja puoli hehtaaria. Laitos tuottaa sähköä kuuden megawatin teholla, mutta silti tällaisella sähkömäärällä katetaan vain viisi prosenttia tehtaan sähköntarpeesta.

Atria hankki laitoksen PPA-periaatteella. Tämä tarkoittaa sitä, että Atria itse ei investoi laitokseen, mutta sitoutuu ostamaan kaiken laitoksen tuottaman sähkön kiinteällä hinnalla ja pitkäaikaisella hankintasopimuksella. Alueelle rakennettu laitos, sen käyttö ja kunnossapito on yhtiöitetty Nurmon Aurinko Oy:ksi. Yhtiö on aurinkotekniikkaan erikoistuneen Solarigo Systems Oy:n tytäryhtiö.

— Aurinkosähkön käyttö sopii hyvin Atrian kaltaiselle kotimaisuutta ja yhteiskuntavastuuta korostavalle yritykselle, kertoo Solarigo Systems Oy:n projektijohtaja Ville Vairinen.

Vairisen mukaan Atria halusi saada uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä hyvin pienillä investoinneilla. Lisäksi päätöksiä ohjasi tuotannon tehokkuus, riippumattomuus paikallisen sähköyhtiön verkosta, mutta myös kilowattituntien hinta.

— Atria tarvitsee erityisen paljon jäähdytysenergiaa kesäisin — juuri silloin, kun aurinkopaneelit tuottavat sähköä suurimmalla teholla. Tämän on laskettu säästävän vuosittain jäähdytykseen käytettyä energiamäärää jopa 800 megawattitunnilla.

Aurinkovoimalaitoksen rakentaminen maksoi 6,8 miljoonaa euroa, josta valtion kärkihankerahoituksen osuus oli 40 prosenttia. Laitoksen teknis-taloudellinen käyttöikä on 40 vuotta.

Lumi on suurin haitta

Atrian aurinkosähköä tuottava laitos on Suomen mittakaavassa suuren kokoluokan hanke. Vairisen mukaan tavaraa ja komponentteja tarvittiin valtavat määrät, mikä laittoi suomalaiset alihankintaketjut koville. Samalla voitiin myös testata eri valmistajien tuotteiden soveltuvuutta ja laatua.

— Käytännössä laitoskokonaisuus koostuu 11 erillisestä voimalaitoksesta, joista suurimman teho on 4,2 megawattia. Jokaisen laitoksen tuottama sähkö käytetään sen lähellä sijaitsevassa käyttökohteessa.

Laitokseen on asennettu kuuden eri valmistajan aurinkopaneeleita — mukana on myös kotimainen SaloSolar. Yksittäisten paneelien tehot vaihtelevat 270 watista 320 wattiin.

— Paneeleiden laadussa oli suuria eroja. Kaikkien valmistajien paneelit eivät tuota niin paljon sähköä kuin mitä valmistaja lupaa, Vairinen kertoo.

Aurinkopaneelien ominaisuudet ovat kuitenkin parantuneet huimaa vauhtia. Samalla paneelien hinta on laskenut.

— Aurinkopaneelit eivät tarvitse enää suoraa auringonvaloa. Mitä kylmempi keli, sitä paremmin paneelit tuottavat sähköä. Toukokuu on osoittautunut tuottoisimmaksi kuukaudeksi, Vairinen toteaa.

Suurin haitta pohjoisissa oloissa on lumi. Jos paneelien päälle sataa lunta, eivät ne enää kykene tuottamaan sähköä.

— PPA-sopimus antaa mahdollisuuden päästä käsiksi suuren kokoluokan aurinkosähköön edullisesti, toteaa Solarigo Systems Oy:n projektijohtaja Ville Vairinen.

Sähköverkko kovilla

Aurinkosähkön tuotanto ei ole koskaan tasaista. Tuotanto voi vaihdella nopeasti täydestä tehosta lähes nollaan etenkin sellaisina päivinä, kun taivaalla seilaa yksinäisiä pilvilauttoja.

— Aurinkovoimalaitoksen tuotanto putoaa rajusti, kun pilvi lipuu auringon eteen. Kun pilvi jatkaa matkaansa, voi laitos hetken päästä tuottaa sähköä jo täydellä teholla. Suuret tuotannon vaihtelut asettavat sähköverkot koville, Vairinen muistuttaa.

Suurin haaste aurinkovoimalaitoksen rakentamiselle on maankäyttö ja maankäytön rajoitukset. Samalla aurinkovoimalaitos olisi hyvä saada mahdollisimman lähelle käyttökohteita — erämaihin sijoitetut laitokset eivät ole hyvä idea. Vairisen mukaan teollisuuskiinteistöjen katot ovat parhaita kohteita. Hän on laskenut Suomessa olevan noin 50 000 aurinkopaneeleille soveltuvaa teollisuuskiinteistöä.

— Atrian tapauksessa pääsimme rakentamaan hyvissä paikoissa: asfalttikentille, rakennusten katoille ja seinille. Aina ei näin kuitenkaan ole, koska yleensä laitokset halutaan sijoittaa arvottomille joutomaille. Olosuhteet joutomailla ovat usein mutaiset ja ankeat.

Vairinen kertoo, että aurinkopaneelien ihanteellinen asennuskulma on 30–40 astetta. Tämä ei aina toteudu, mikäli maankäyttö aiheuttaa rajoituksia. Paneeleiden asennus on käsityövaltaista hommaa. Perustuksien ja teräksisten tai alumiinisten telineiden rakentaminen tarjoaa runsaasti työtä suomalaisille osaajille.

Atrian kohteessa kokeiltiin monia uusia menetelmiä, joiden mahdolliset hyödyt paljastuvat vasta myöhemmin. Aurinkopaneeleista esimerkiksi voidaan kääntää. Tällä tavalla on mahdollista suunnata paneelit aina parhaimmalla mahdollisella tavalla. Kiinteistön sisäiseen sähköverkkoon taas asennettiin älyverkkotekniikkaa. Myös sähkön varastointiteknologiaa ja sähkönkäytön kysyntäjoustomenetelmiä kokeillaan.

Katso videolta, miltä Atrian voimalaitosalue näytti elokuun lopulla.

Teksti ja henkilökuva Petri Sallinen / pääkuva Scanstockphoto