17.04.2015, kello 15.03

Sähkökriisi kaasukriisin tapaan?

Baltian Eurooppa-yhteys voi aiheuttaa jännitteitä

Baltian maiden suunnitelma yhdistää sähköverkkonsa Keski-Euroopan sähköjärjestelmään merkitsisi venäläisen Kaliningradin alueen jäämistä vaille kantaverkkoyhteyttä. Tilanne voisi aiheuttaa Ukrainan kriisin tapaisia jännitteitä.

Verkkoyhteyssuunnitelman toteuttaminen vienee ainakin kymmenen vuotta, mutta kun se on totta täydessä laajuudessaan, jää Kaliningrad eristyksiin Puolan ja Liettuan väliin ilman kantaverkkoyhteyttä.

Alueen ilmapiiri on jo nyt tulehtunut, ja jotkut pelkäävät, että sähkö voi osoittautua yhtä tulenaraksi poliittiseksi kipinäksi kuin maakaasu Ukrainassa.

Latvia hyödyntää EU-puheenjohtajuutta edistääkseen siirtoyhteyksien rakentamista Keski-Euroopan verkkoihin osana sähkön sisämarkkinoita. Tällä se pyrkii myös turvaamaan Baltian maiden läntistä sähkönsaantia ja vähentämään riippuvuutta Venäjästä.

– Tilanteessa, jossa Venäjä kasvattaa Baltion turvallisuusriskiä, on kyseenalaista jäädä riippuvaiseksi vihamielisen valtion kantaverkosta, toteaa paljon Baltiasta kirjoittanut konsultti Agnia Grigas.

Valmista vuonna 2020 – vaiko vasta 2025?

Viikolla 16 Latvia isännöi EU:n energianeuvoston kokousta Riiassa, jossa oli edustettuna myös komissio. Asialistalla oli siirtoyhteyksien rakentamisstrategia vuoteen 2020.

Komission senioriasiantuntijat toppuuttelivat etenemistahtia, määräaika kun kuitenkin joustaa. Jotkut nimettöminä pysyvät asiantuntijat epäilevät, onko kantaverkkojen täydellinen synkronisointi edes saavutettavissa.

– Meidän tavoitteemme on tehdä synkronoitu operaatio ja liittyä Keski-Euroopan sähköjärjestelmään, mutta tietysti jos puhumme aikajänteestä, tähtäys on suunnilleen vuosissa 2020–2025, Latvian kantaverkkoyhtiön hallituksen puheenjohtaja Varis Boks sanoi Reutersille.

Viron kantaverkkoyhtiö Eleringin toimitusjohtajan Taavi Veskimagin mukaan Baltian maiden kesken on syvä ja laaja yhteisymmärrys tarpeesta synkronoida verkot eurooppalaiseen yhteyteen, mutta vuosi 2025 on realistisempi määräaika kuin vuosi 2020.

– Toivottavasti siirtymävaihe voidaan määrittää täsmällisesti, jotta Venäjä voi rauhassa valmistautua siirtymään, Veskimagi sanoo.

Irtautuminen Venäjän verkoista ei ole läpihuutojuttu

Tähän asti Baltia on ollut ja on vielä osa ns. BRELL piiriä, johon Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän lisäksi kuuluu Valko-Venäjä. Taajuuksien hallinnasta ja verkon tasapainosta ovat huolehtineet venäläiset operaattorit.

Venäjän tavoitteena on ollut tehdä Kaliningradista aiempaa riippumattomampi sähkön suhteen. Alueelle suunnitellaan uuden tuotantokapasiteetin rakentamista ja myös maakaasuvarasto on kehitteillä.

Analyytikot ovat sitä mieltä, että Venäjä on osoittautunut luotettavaksi energian toimittajaksi ja sen vuoksi täydelliseen irtautumiseen liittyvät poliittiset esteet saattavat nousta ylipääsemättömiksi.

– Lähtö venäläisestä IPS/UPS –järjestelmästä ei vaadi ainoastaan miljardien eurojen investointeja verkkoinfraan ja tuotantokapasiteettiin vaan myös ja ennen kaikkea korkeimman tason poliittista päätöstä, Puolan ulkopoliittisen instituutin Aleksandra Gawlikowska-Fyk sanoo.

Muutamat lisäyhteydet jo valmistumassa

EU:n tukemien yhteyksien Liettuasta Puolaan ja Ruotsista Liettuaan on määrä valmistua tänä vuonna. Ne eivät kuitenkaan juuri vähennä riippuvuutta venäläisestä IPS/UPSista.

Systeemioperaattorit ovat sitä mieltä, että riippuvuuden vähentämiseen tarvitaan ainakin vielä yksi yhteys Puolaan. Mutta sen rakentaminen on hankalaa ympäristö- ja rahoitussyistä. Puola haluaa tinkiä kustannusjaosta, ja siksi jo valmiiksi suunnitellun siirtoyhteyden toteuttaminen viivästyy.


Lähde: EurActiv.com with Reuters

Kuva: ENTSO-E

Tulosta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kommentit