Haastajina on joukko yksityishenkilöitä ja ei-valtiollisia järjestöjä kuudesta EU-maasta (Irlanti, Ranska, Romania, Ruotsi, Slovakia ja Viro) sekä Yhdysvalloista. Haaste jätettiin Luxemburgissa sijaitsevalle EU:n tuomioistuimelle 4.3.

Mikäli ryhmittymän haaste johtaisi haluttuun tulokseen, riistäisi se EU:lta energialähteen, jolla unioni kattaa tällä hetkellä lähes 60 prosenttia uusiutuvien käytöstään – enemmän kuin tuuli- ja aurinkoenergia kattavat yhteensä.

Ryhmittymä väittää, että EU-instituutiot eivät ole päätöksissään ottaneet huomioon tieteellistä näyttöä siitä, että metsäbiomassan korjuu ja polttaminen energiaksi aiheuttavat metsien häviämistä Euroopan ulkopuolella ja kärjistävät siten ilmastonmuutosta.

Haastajien mukaan biomassan pitäminen hiilineutraalina sotii tieteellisiä näyttöjä vastaan, sillä puun polttamisesta energiaksi syntyy tyypillisesti puolitoista kertaa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin hiilen polttamisesta ja kolme kertaa enemmän kuin maakaasun polttamisesta.

Komissio ei kommentoi asiaa

Euroopan komissio kieltäytyi tässä vaiheessa kommentoimasta asiaa millään tavoin vedoten siihen, että on EU:n tuomioistuimen asia päättää tapauksen ”kelvollisuudesta”.

EU päivitti viime vuonna uusiutuvan energian direktiivinsä, jolla unioni sitoutuu kattamaan energiatarpeestaan vähintään 32 prosenttia uusiutuvalla energialla vuoteen 2030 mennessä. Tavoitetta pidetään keskeisenä elementtinä hiilidioksidipäästöjen 40 prosentin vähentämistavoitteessa, joka sekin pitäisi saavuttaa runsaan 10 vuoden päästä.

Haasteen tekijät ovat kuitenkin sitä mieltä, että metsäbiomassan sisällyttäminen yhdeksi uusiutuvan energian lähteeksi sotii EU-sopimuksen artiklaa 191(1) vastaan, jonka mukaan ’unionin ympäristöpolitiikan on edistettävä elävän ympäristön säilyttämistä, suojelua ja parantamista … ja erityisesti ilmastonmuutoksen hillitsemistä’.

Heidän mukaansa direktiivi pahentaa ilmastonmuutosta, kun metsänhakkuut Yhdysvalloissa lisääntyvät, jotta EU:n kasvava puupolttoaineiden kuten pellettien tarve voidaan tyydyttää. Hakkuut, pellettien valmistus ja biomassan tuotanto ovat jo tähän mennessä aiheuttaneet terveys- ja toimeentulo-ongelmia sekä muuttaneet yhteisö- ja kulttuuriperinteitä.

Bioenergian käyttö kasvussa

Euroopan komissio arvioi, että biomassa kattaa tällä hetkellä lähes 60 prosenttia uusiutuvan energian käytöstä EU:ssa. Vuodesta 2005 vuoteen 2016 bioenergian käyttö Euroopassa kasvoi 69 prosentilla, ja kasvun odotetaan jatkuvan seuraavienkin vuosikymmenten aikana.

Jos haastajat voittavat tapauksen, metsäbiomassaa ei voida enää laskea uusiutuvien joukkoon vuoden 2030 tavoitteessa, mikä jättäisi tuuli- ja aurinkoenergian kontolle koko nostourakan. Se voisi merkitä myös sitä, että EU:n olisi viilattava uusiutuvan tavoitteen alaspäin. Se ei kanteen nostajien mukaan ole kuitenkaan ollut heidän tarkoituksensa.

- Me emme todellakaan sano, että 32 prosentin uusiutuvan tavoitetta pitäisi alentaa, haasteen tekijöiden edustaja Peter Lockley sanoo. Pikemminkin tarkoituksena on varmistaa EU:n onnistuminen leikata kasvihuonekaasupäästöjään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, mitä Pariisin sitoumus edellyttää.

Uusiutuvan energian direktiivi hyväksyttiin viime vuonna, vaikka yli 800 tiedemiehen ryhmä varoitti siitä, että puun ’tarkoituksellinen’ polttaminen energiaksi lisää ilmakehän hiilipitoisuutta ja lämmittää siten ilmastoa vuosikymmeniksi ja jopa vuosisadoiksi eteenpäin – ja näin käy, vaikka puulla korvattaisiin hiiltä, öljyä tai maakaasua.

Koska puilta kuluu aikaa uudelleen kasvamiseen, metsien hakkuut energiakäyttöön lisäävät maailman “hiilivajetta” vuosikymmeniksi ellei vuosisadoiksi, uutisoi tiedelehti Nature viime vuoden syyskuussa. Puusta irtoaa tyypillisesti puolitoista kertaa enemmän hiilidioksidia kuin hiilestä ja kolme kertaa enemmän kuin maakaasusta, johtuen puun hiilisidoksista, vesipitoisuudesta ja alemmasta palamislämpötilasta.

Osa tiedeyhteisöstä ei ole näin huolestunut, vaan haluaa bioenergiapolttoaineille määriteltävän tarkat kasvihuonekaasupäästöjen raja-arvot verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin, jotta hiilidioksidia saadaan vähennettyä kouriintuntuvasti.

”Turvatakeet hampaattomia”

Uusiutuvan energian direktiiviin komissio on sisällyttänyt ns. turvatakeet siitä, että Euroopassa käytetty biomassa tulee ainoastaan kestävästi hoidetuista metsistä. Lisäksi käytettävän biomassan päästöjen on oltava vähintään 80 prosenttia pienemmät kuin fossiilisten polttoaineiden päästöt.

Ympäristöaktivistit näkevät turvatakuiden olevan kuitenkin hampaattomia. Heidän mielestään direktiivin erilaisilla kestävyysehdoilla on vain vähän vaikutusta ja ne aiheuttavat ongelmia hiilen laskusääntöihin YK-tasolla.

- Direktiivistä saakin helposti käsityksen, että metsän biomassa on luonnostaan hiilineutraalia, mikäli se on korjattu kestävällä tavalla, todetaan Naturen artikkelissa. Mutta kestävä ei artikkelin mukaan tarkoita samaa kuin matalahiilinen. Puiden kaato ja niiden poltto energiaksi vähentää metsän kykyä sitoa hiilidioksidia ja lisää sen pitoisuutta ilmakehässä kuten käy minkä muunkin tahansa hiilipitoisen polttoaineen kohdalla.

Komission haastajat sanovat tiedeyhteisön näkemyksen siitä, että palava puu ei ole hiilineutraali, olevan nyt ylivoimainen. “Puut eivät kasva takaisin tarpeeksi nopeasti ehtiäkseen kompensoida alkuperäiset päästöt. Se tarkoittaa, että puu ei yleisesti ottaen ole järkevä vaihtoehto fossiilisille polttoaineille”, kirjoittaa metsien suojelujärjestö Fernin bioenergiavastaava Linde Zuidema.

Teksti: Jukka Kortelainen/ Kuva: Greg Lobinski / Flickr