Bioenergian käyttöä ohjaavien kestävyyskriteereiden avulla halutaan varmistaa bioenergian käytön tehokkaat ilmastovaikutukset. Samalla pidetään huolta ympäristön monimuotoisuuden säilymisestä ja bioenergiamarkkinoiden toimivuudesta.

Aihe on herättänyt runsaasti poliittisia intohimoja unionin jäsenmaissa. Taustalla vaikuttaa osin bioenergian käsite, joka sisältää käytännössä kaikki biomassat — metsäbiomassojen lisäksi maatalousbiomassat, mutta myös nestemäiset biopolttoaineet. 

Monenlaista bioenergiaa

Jäsenmaiden suhde bioenergiaan ja sen käyttöön on moninainen. Hallinnollisesti bioenergian käyttöön liittyvät asiat taas koskettavat EU:n useita pääosastoja. Valmistelussa on mukana viisi pääosastoa: energia, maatalous, ilmasto, ympäristö ja kasvu. Pääosastojen kesken on jo ehtinyt syntyä näkemyseroja politiikkatoimien sisällöstä ja toimeenpanotavoista. Komission työtä hankaloittaa myös se, että monet suuret jäsenvaltiot suhtautuvat varauksellisesti bioenergian kestävyyskriteereihin. Kaiken kukkuraksi jäsenvaltiot päivittävät parhaillaan kansallisia uusiutuvan energian käytön toimenpideohjelmia vuoden 2030 tavoitteiden mukaisiksi.

Komission tavoitteena on luoda suuntaviivat bioenergian kestävälle käytölle vuoden 2020 jälkeisessä ajassa. Alkumetreillä komissio yrittää hahmottaa mitä riskejä bioenergia käyttöä ohjaavilla kestävyyskriteereillä on tarkoitus torjua. Kevään aikana komissio on kuullut asiassa jäsenmaita ja sidosryhmiä.

Kuulemisten perusteella painavimmaksi lähtökohdaksi näyttää nousevan metsien asema hiilidioksidia sitovana varastona. Biomassan kestävyyskriteereiden avulla halutaan myös varmistaa luonnon monimuotoisuuden säilyminen. Myös ilmaan, veteen ja maaperään tapahtuvia päästöjä halutaan kontrolloida. Lisäksi biopolttoaineiden tuotannon ja kuljetusten kasvihuonekaasupäästöt halutaan pitää kurissa kestävyyskriteereiden avulla.

Tehokkuutta biomassojen käyttöön

Kestävyyskriteereistä toivotaan apua biomassojen tehokkaaseen käyttöön. Samalla voidaan kehittää biomassamarkkinoita. Biomassojen tehokas käyttö voi tarkoittaa mm. sitä, että kannustetaan polttamaan biomassoja voimalaitoksissa mahdollisimman hyvällä hyötysuhteella.

Tulevaisuudessa kilpailu niukoista biomassaresursseista voi johtaa kiristyvään kilpailuun eri toimialojen kesken. Joissakin Euroopan unionin maissa metsäteollisuus ja energiayhtiöt jo kisaavat samoista bioraaka-aineista. Kestävyyskriteereiden avulla voidaan ehkä ohjailla myös raaka-ainevirtoja.

Mitä odotettavissa?

Osa bioenergian käyttöön liittyvistä ehdotuksia voi johtaa hankalaan tilanteeseen. Tietynlaisen bioenergiaraaka-aineen käyttöä voidaan rajoittaa tai hallinnollisen taakan kasvattamisella esimerkiksi metsähakkeen hinta voi nousta.

Suomalaisten energiayhtiöiden mielestä bioenergian kestävä käyttö on aina voitava varmistaa. Tämä lisää bioenergian käytön uskottavuutta. Energia-ala kuitenkin huomauttaa, että kestävyyskriteereiden olisi koskettava kaikenlaista puunkäyttöä — ei pelkästään energiakäyttöön päätyvää biomassaa. Suomalaisen biomassan käytön kestävyys varmistetaan tehokkaimmin nykyisillä keinoilla, lainsäädännöllä, sertifikaateilla ja maankäyttösektorin päästökirjanpidolla.

Kuva Scanstockphoto