Paitsi toimittaja Philip Plickert on myös kansantaloustieteen dosentti müncheniläisestä Ludwig-Maximilianin yliopistosta. Britannian edistyksellisyyttä osoittaa Plickertin mukaan muun muassa se, että maa tuotti sähköä täysin ilman hiiltä yli neljä kuukautta koronavirussulun aikana. Näin pitkä aika ilman hiilisähköä koettiin saarivaltakunnassa viimeksi 1800-luvun jälkipuoliskolla.

Britannian hiilidioksidipäästöt ovat alentuneet yli 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta, millä tuloksella lyödään selvästi Saksan vähennyssaavutukset. Ja lisäksi Britannian tahti on ollut merkittävä siihen nähden, että vielä vuonna 2012 hiili kattoi 40 prosenttia maan sähkönhankinnasta.

Nopean päästövähennyksen ansioksi Plickert näkee konservatiivihallituksen seitsemän vuotta sitten lanseeraaman “hiilen pohjahintatason”, millä ajettiin hiilivoimalat kannattamattomiksi. Lisäksi brittiläiset veronmaksajat pääsivät hänen mukaansa vähemmällä kuin saksalaiset, koska Lontoo poisti uusiutuvan energian tuet Berliiniä nopeammin.

- Tuolloin, siis seitsemän vuotta sitten Saksan ympäristöministerinä toiminut Peter Altmaier arvioi Saksan energiakäännöksen kokonaiskustannuksiksi 1 000 miljardia euroa. Britannia osoittaa, että muutos voi olla halvempikin, Plickert kirjoittaa.

Plickert kiinnittää huomiota myös siihen, millainen ero Saksan ydin- ja hiilivoima alasajoaikatauluissa on. Ydinvoimatuotantonsa maa ajaa alas niin, että viimeisimmät ydinvoimalaitokset suljetaan jo vuonna 2022 kun taas hiilivoimalaitokset seuraavat perässä huomattavasti myöhemmin, vihoviimeiset poistetaan käytöstä suunnitelmien mukaan vasta vuonna 2038.

Saksan energiasuunnitelmassa kaavaillaan uusiutuvien osuudeksi sähköntuotannosta 65 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Maan uusiutuvan energian laissa määritellään puhtaan energian laitosten edellyttämiä kustannuksia 20 vuotta eteenpäin. Ratkaisevaksi tässä suhteessa on nähty, että teknologiakustannukset saadaan maailmanlaajuisesti alaspäin, mitä periaatetta monet maat pyrkivät noudattamaan. Saksassa uusiutuvien kustannuksiin kohdistuu kuitenkin yhä ankaraa kritiikkiä – eritoten suurten sähkönkäyttäjien taholta.

Lähde: Clean Energy Wire

Teksti: Jukka Kortelainen/ Kuva: Scanstockphoto