Britannian edellinen pääministeri David Cameron Hinkley Pointissa vuonna 2013

Hanketta vetävän Ranskan valtion energiayhtiön EDF:n hallitus äänesti torstaina 28.7. niukasti hankkeiden jatkamisen puolesta. Mutta yllätyksenä EDF:lle tulikin, että Theresa Mayn johtama brittihallitus halusi antaa projektille lisäharkinta-aikaa.

– Britannia tarvitsee luotettavaa ja varmaa energianhankintaa ja uskomme ydinvoiman olevan tärkeä osa palettia. Hallitus aikoo nyt tutkailla tarkasti projektin kaikkia osasia ja tehdä siitä päätöksen alkusyksystä, energiaministeri Greg Clark sanoi miltei välittömästi EDF:n vihreän valon jälkeen.

Runsaan 21 miljardin euron hankkeen kaupallisista riskeistä kantavat vastuun sekä Ranska että Britannia. EDF vastaa rakennuskustannuksista, jotka alan ammattiliitojen mukaan voivat vaarantaa yhtiön olemassaolon. Britannia on taas sitoutunut maksamaan 109,5 euroa/ MWh takuuhinnan laitoksilla tuotettavasta sähköstä.

Takuuhinta on noin kaksi kertaa korkeampi kuin Britanniassa tällä hetkellä vallitseva sähkön markkinahintataso. Britannian valtiontalouden tarkastusvirasto on arvioinut, että veronmaksajat voivat joutua maksamaan jopa yli 35 miljardia euroa projektiin kohdistuvien erilaisten tukien vuoksi.

Hyväksyessään lopullisen Hinkley Pointin investointipäätöksen EDF:n hallitus antoi yhtiön toimitusjohtajalle Jean-Bernard Levylle valtuudet allekirjoittaa kaikki tarvittavat sopimukset.

Ennen EDF:n hallituksen äänestyspäätöstä yksi sen jäsenistä, Gerard Magnin erosi protestiksi yhtiön sitoutumiseen brittien ydinvoimahankkeeseen. Hallituksen 17 muuta jäsentä äänestivät lopulta niin, että 10 oli hankkeen jatkamisen puolella ja 7 vastusti sitä.

Kiinalaiset ovat luvanneet investoida hankkeeseen runsaat 7 miljardia euroa, ja hankkeen rakentamisajan työllisyysvaikutukseksi on arvioitu vähintään 5 000 työpaikkaa.

Guardian-lehden mukaan Hinkley Point –projekti on muutakin kuin vain energiaa. Hallituksen viivytyspäätös lienee tullut pettymyksenä monille sellaisille briteille, jotka ovat innokkaita näyttämään, että Britannia on avoin bisnekselle ja houkuttelee ulkomaisia investointeja Brexitin jälkeenkin.

Kuva: Flickr