Aiheesta uutisoinut EURACTIV -julkaisu kirjoittaa muun muassa, että Euroopan komissio kiinnittää erityistä huomiota koronaviruksen aiheuttamiin taloudellisiin vaikutuksiin. Rajojen sulkemiset sekoittavat pahasti tuotteiden arvoketjuja autoista aina maataloustuotteisiin. Ja tämä koskee myös tuuli-, aurinko- ja energiatehokkuusteknologioita.

- Uusiutuviin tämä tarkoittaa ehdottomasti uutta ulottuvuutta erittäin monimutkaisessa tilanteessa, jossa tällä hetkellä elämme, tiedottaja Eric Mamer totesi komission säännönmukaisessa infossa viime viikolla.

Mutta komission mielestä tuo ajankohta oli vielä liian aikainen antaa suosituksia jäsenvaltioille mahdollisista toimenpiteistä puhtaan teknologian investointien pönkittämiseksi. Mamerin mukaan komissio seuraa tilanteen kehittymistä ja tekee sitten analyysin siitä, miten eri aloja olisi syytä tukea lisäinvestoinneilla.

Uusiutuvat ja energiatehokkuus ovat EU:n ilmastonmuutosstrategian kulmakiviä ja keskeinen osa unionin Vihreän diiliin sisältyvää tavoitetta saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä.

’Cleantech-investoinneista kaksinkertaista hyötyä’

Edeltävän viikonlopun aikana myös Kansainvälinen Energiajärjestö IEA esitti varoituksen sanoja siitä, että alhaiset öljyn hinnat saattavat hidastaa investointeja tuuli- ja aurinkoenergian tapaisiin puhtaisiin teknologioihin. Järjestön pääjohtajan Fatih Birolin mukaan öljyn hinnan jyrkkä pudotus saattaa hyvin merkitä energiamuutoksen aliarvioimista ja sen myötä energiatehokkuustoimien vähenemistä.

- Kun hallitukset laativat elvytyspaketteja koronaviruksen aiheuttamien talousvaurioiden paikkaamiseksi, niiden on varmistettava, että puhtaan energian investoinnit eivät jää pimentoon niiden toimenpiteiden rinnalla, joita vaaditaan välittömästi, Birol sanoi ja lisäsi, että hallitukset voivat käyttää vallitsevaa tilaisuutta hyväkseen ilmastomyönteisesti ja esittää puhtaaseen teknologiaan keskittyviä elvytyspaketteja.

Energiajärjestön pääjohtajan mukaan aurinko, tuuli, vety ja sähkövarastot sekä hiilidioksidin talteenotto ja sen hyödyntäminen pitäisivät olla hallitusten suunnitelmien keskiössä, koska kun talous piristyy ja siirtymä puhtaaseen energiaan kiihtyy, tulee hyötyä kaksinkertaisesti.

IEA ei ollut varoituksineen liikkeellä yksin. Jo hieman sitä ennen Bloomberg NEF oli julkaissut raportin COVID-19:n arvioiduista vaikutuksista uusiutuvaan sähköön, energian varastointiin, sähköisiin ajoneuvoihin, lämmitykseen ja jäähdytykseen sekä kiertotalouteen.

- Olemme tällä hetkellä erityisen huolestuneita kysynnästä, kun päättäjät ilmeisesti kääntävät huomionsa puhtaasta energiasta kiireellisimpiin huoliin, Bloomberg NEF toteaa selvityksensä johdannossa.

Aurinkoenergia ensimmäistä kertaa laskuun sitten 1980-luvun?

Koronaviruksen aiheuttaman matalasuhdanteen odotetaan iskevän pahiten aurinkoenergia-alaan. Suurimman osan maailman aurinkopaneeleista valmistava Kiina kun on sulkenut laajalti tehtaitaan hillitäkseen infektion leviämistä.

Globaalin aurinkoenergiakysynnän BNEF arvioi laskevan 8 prosenttia kuluvana vuonna – kapasiteetissa se tarkoittaa 121-152 GW:sta 108-143 GW:iin. Mikäli näin käy, vuodesta 2020 tulee ensimmäinen, kun aurinkoenergian kasvu kääntyy laskuksi sitten 1980-luvun.

Kriisillä voi BNEF:n mukaan olla myös myönteisiä vaikutuksia, kun Kiinan lyhytaikainenkin aurinkopaneelituotannon katkos korostaa tarvetta moninaisiin hankintaketjuihin ja paneeleiden valmistuksen vahvistamista Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

- Enemmän kuin aurinkopaneeleita toteamus koskee kuitenkin sähkövarastoja, sanoo, BNEF:in aurinkoenergia-analyyseja johtava Jenny Chase, joka ei usko uuteen amerikkalaiseen aurinkopaneelituotantoon, koska Aasia on yksinkertaisesti niin paljon edellä.

- Tietysti Euroopassa on vielä muutamia aurinkopaneeleiden tuottajia, joista suurin ranskalainen Recom. Mutta ne ovat poikkeus – eivät sääntö. Sitä paitsi aurinkopaneeleiden valmistus on kamalaa bisnestä, jossa on matalat marginaalit ja jossa tehtaat käyvät vanhanaikaisiksi, ennen kuin yritykset ehtivät maksaa niitä varten otettuja lainoja takaisin.

Sen sijaan sähkövarastojen valmistaminen on Chasen mukaan Euroopassakin lupaavampaa, koska niitä on hankalampi rahdata meritse kuin aurinkopaneeleita. Toinen poikkeus on tuuliturbiinien valmistus, joka BNEF:n mukaan muutamista riskeistä huolimatta jatkunee suotuisana tänäkin vuonna.

Euroopassa uskoa omaankin paneelituotantoon

Eurooppalaista aurinkoenergia-alaa edustava SolarPower Europe-järjestö sanoo isojen hankkeiden etenevän enimmäkseen suunnitelmien mukaisesti, mutta pienempien projektien kohdalla tilanne voi olla toinen.

- Mikäli kuluttajat käyttävät rahaa vähemmän kuin tavallisesti, vaikuttanee se aurinkoenergia-alaan ja siellä erityisesti pientalojen katoille asennettaviin aurinkopaneeleihin, SolarPower Europen toimitusjohtaja Walburga Hemetsberger toteaa.

Sellaisessa skenaariossa alan olisi Hemetsbergerin mukaan mahdollisesti pyydettävä julkiselta vallalta toimenpiteitä, joilla elvytettäisiin aurinkoenergiaosaamista ja alan työpaikkoja. Hemetsberger viittaa myös Kiinaa koskeviin tuoreimpiin uutisiin, joiden mukaan useimmat aurinkopaneelitehtaat tuottavat taas täydellä teholla.

- Koronaviruksen aiheuttama häiriö on korostanut tarvetta saada paikallista tuotantoa eurooppalaiseen arvoketjuun Se takaisi aurinkosähkön tarjonnan Euroopassakin, jossa siitä kaavaillaan yhtä keskeistä tulevaisuuden sähkölähdettä, Hemetsberger korostaa.

Teksti: Jukka Kortelainen/ Kuva: EPA-EFE/Sascha Steinbach