Yli 100 päivän reaaliaikaiseen tietokantaan perustuen IEA:n energiakatsaus (Global Energy Review) osoittaa, että energian kysynnän lasku jättää varjoonsa vuoden 2008 finanssikriisin aiheuttaman kysyntälaskun, mutta että kääntöpuolella tuloksena on miltei 8 prosentin väheneminen hiilidioksidipäästöissä.

- Pandemian vaikutukset ovat iskeneet kovimmin hiilen ja kaasun kysyntään, kun taas uusiutuvat energialähteet ovat ainakin toistaiseksi välttyneet suuremmilta tuotannon keskeytyksiltä, totesi IEA:n pääjohtaja Fatih Birol julkistaessaan raportin vappuaattona Lontoossa.

Birolin mukaan vielä on liian aikaista sanoa mitään täsmällistä pitemmän ajan vaikutuksista. Silti hän arvioi, että tästä kriisistä nouseva energiateollisuus on merkittävästi erilainen kuin sitä edeltänyt energiateollisuus.

Energian kysyntä 6 % alas tänä vuonna

Energian kysynnän ja energiasidonnaisten päästöjen ennusteet vuodelle 2020 perustuvat oletuksiin, että pandemian leviämisen estämisen vuoksi tehtyjä sulkutoimia lievennetään useimmissa maissa merkittävästi tulevina kuukausina, mikä johtaa talouden asteittaiseen elpymiseen.

Raportti ennustaa, että energian maailmanlaajuinen kysyntä laskee 6 prosenttia kuluvana vuonna, mikä on seitsemän kertaa enemmän kuin kysyntä laski vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. IEA korostaa, että absoluuttisin luvuin pudotus on ennen kuulumatonta. Se vertautuu suunnilleen koko Intian vuotuiseen energian kysyntään – maan, joka on maailman kolmanneksi suurin energiankäyttäjä.

Suurimmat pudotukset odotetaan nähtävän kehittyneissä talouksissa, Yhdysvalloissa kysynnän laskuksi arvioidaan 9 prosenttia ja Euroopan Unionissa puolestaan 11 prosenttia.

Kriisin vaikutukset energian kysyntään riippuvat paljolti siitä, kuinka ankarilla ja kuinka kauan kestävillä toimenpiteillä viruksen leviäminen pyritään pitämään aisoissa. Energiajärjestön mukaan huhtikuun alkupuolella nähdyt maailmanlaajuiset sulkutoimet vähentävät globaalia energian kysyntää 1,5 prosenttia.

Vähähiiliset energialähteet sähköntuotannon ykköseksi

Sähkön käytön muutokset sulkemisten aikana ovat johtaneet sähkön kysynnän merkittävään laskuun suurimmassa osassa maailmaa. Kulutustasot ja -tavat arkipäivinä ovat alkaneet muistuttaa ennen kriisiä edeltäviä sunnuntaipäiviä. Täydet sulkutoimet ovat merkinneet sähkön kysynnän laskua 20 prosentilla tai jopa enemmällä, osittaiset sulkutoimilla on ollut lievempi vaikutus.

Kriisin myönteisenä kääntöpuolena IEA näkee kuitenkin sen, että sulkutoimet nopeuttavat energiajärjestelmän siirtymää kohti vähähiilisiä sähköntuotantolähteitä, kuten tuuli-, vesi- ja ydinvoimaa sekä aurinkoenergiaa.

Ohitettuaan hiilen vuonna 2019 ensimmäisen kerran sähköntuotannossa vähähiiliset energialähteet ovat tänä vuonna vakiinnuttamassa johtoasemansa ja saavuttanevat 40 prosentin osuuden maailman sähköntuotannossa – 6 prosenttiyksikköä enemmän kuin hiilellä. Tuuli- ja aurinkosähkön tuotannot jatkavat nousuaan tänäkin vuonna, missä kasvun tukena ovat vuonna 2019 ja aikaisin kuluvana vuonna lukkoon lyödyt hankkeet.

Tämä trendi vie tilaa hiili- ja kaasusähköltä, jotka ovat joutuneet puristuksiin alhaisen sähkön kysynnän ja kasvavan uusiutuvan tuotannon välissä. Tuloksena on, että kaasun ja hiilen yhteenlaskettu osuus globaalissa sähköntuotantopaletissa putoaa 3 prosenttiyksikköä vuonna 2020. Sen on taso, joka on viimeksi nähty vuonna 2001.

Erityisesti hiileen osuu kova isku, kun sen kysynnän arvioidaan tänä vuonna laskevan 8 prosenttia, mikä on suurin lasku sitten toisen maailmansodan. Huippuvuoteen 2018 verrattuna hiilellä tuotettavan sähkön pudotuksen ennakoidaan kuluvana vuonna olevan yli 10 prosenttia.

Maakaasun kohdalla alamäen arvioidaan olevan 5 prosenttia tänä vuonna, kun sillä tätä ennen on ollut takanaan 10 vuoden keskeytymätön kasvu. Tästä tullee maakaasun kulutuksen kohdalla suurin kirjattu vuosittainen pudotus, sillä maakaasun kysyntä kasvoi harppauksittain 1900-luvun jälkipuoliskon aikana.

Vain uusiutuvalla sähköllä kasvua vuonna 2020

Uusiutuvat lienevät ainoa energialähde, joka kasvaa vuonna 2020 globaalissa sähköntuotannossa. Niiden etuina ovat ensisijaisuus verkkoon pääsyssä ja alhaiset käyttökulut. Toimitusketjujen katkot ovat tosin tänä vuonna keskeyttäneet tai myöhästyttäneet käyttöönottoja useilla avainalueilla, mutta silti aurinkoenergia ja tuulivoima ovat kasvattamassa uusiutuvan sähkön tuotantoa 5 prosentilla vuonna 2020. Sivustatukea ne saanevat lisääntyvästä vesivoimatuotannosta.

- Tämän kriisin aikana on tullut selvästi esiin se, kuinka riippuvaisia nykyaikaiset yhteiskunnat ovat luotettavasta sähkön saannista, jolla varmistetaan terveydenhuoltojärjestelmien, elinkeinoelämän ja jokapäiväisten palvelujen sujuvuus, pääjohtaja Birol sanoo. Mutta kenenkään ei pidä ottaa tätä itsestäänselvyytenä – isoja investointeja ja fiksumpia politiikkatoimia tarvitaan, jotta sähkön saanti turvataan jatkossakin, hän lisää.

Vaikka uusiutuvat ovatkin nyt sähköntuotannon tukijalkana, niidenkin kasvu on vaimeampaa edeltäviin vuosiin verrattuina. Myös ydinvoiman ennustetaan putoavan 3 prosenttia tänä vuonna viime vuonna saavutetusta kaikkien aikojen ennätystasosta.

CO2-päästöissä 8 % pudotus

Paitsi uusiutuvien osuuden kasvu koronakriisin myönteisellä kääntöpuolella näkyvät myös energialähtöisten hiilidioksidipäästöjen lasku. IEA arvioi hiilen ja öljyn käytön vähenemisen merkitsevän globaalien CO2-päästöjen putoamista 8 prosentilla vuonna 2020, mikä tarkoittaa niiden alinta tasoa sitten vuoden 2010.

Kyseessä olisi hiilidioksidipäästöjen kaikkien aikojen suurin vähenemä. Se olisi miltei kuusi kertaa suurempi kuin aiempi ennätys, 400 miljoonaa tonnia vuodelta 2009, minkä sai aikaan maailmanlaajuinen finanssikriisi. Mutta Birol korostaa, että ennenaikaisten kuolemien ja taloustrauman pyörteissä päästöjen historiallisessa pienenemisessä ei ole mitään hurraamista.

- Ja mikäli nytkin mennään finanssikriisin jälkimaininkien mukaan, odotettavissa on päästöjen jyrkkä kasvu, kun talous elpyy. Tosin hallituksilla olisi nyt oppimisen paikka siinä, että puhtaan energian teknologiainvestoinnit sijoitettaisiin talouden elpymissuunnitelmien keskiöön. Investoinnit näihin kohteisiin loisivat uusia työpaikkoja, tekisivät talouksista kilpailukykyisempiä ja ohjaisivat maailmaa kohti kestävämpää ja puhtaampaa energiatulevaisuutta.

Teksti: Jukka Kortelainen/ Kuva: PIXABAY