Euroopan komission tavoitteet on kirjattu työohjelmaan, joka on sama kuin politiikasta tuttu hallitusohjelma. Komission työohjelmassa on 23 kokonaan uutta aloitetta. Uudelleen arvioitavaksi tai hylkytavaraksi luokiteltavia lainsäädäntöhankkeita on 80. Energiatoimialaa koskeva merkittävin aloite on Energiaunionin perustaminen, jonka avulla on tarkoitus varmistaa luotettava ja kohtuuhintaisen energian saaminen. Energiaunionin tehtävänä on myös edistää energiamarkkinoiden toimintaa, kannustaa päästöjen vähentäminen ja energiatehokkuuteen. Lisäksi Energiaunioni on työrukkanen, jonka avulla EU valmistautuu vuonna 2015 järjestettäviin Pariisin ilmastoneuvotteluihin.

— Jotta uusi Energiaunioni toisi lisäarvoa, on sen ensisijaisesti tehostettava energiapolitiikan koordinaatiota ja edistettävä markkinoiden toimintaa, toteaa Energiateollisuus ry:n kansainvälisten asioiden johtaja Pertti Salminen.

Salminen on tyytyväinen komission haluun vähentää turhaa byrokratiaa.

— Komissio haluaa olla isoissa asioissa suuri ja pienissä asioissa pieni. Tämä on järkevää politiikkaa, jolla vähennetään turhaa sääntelyä. Siksi on myös johdonmukaista, että osa jo annetuista lakiesityksistä arvioidaan uudelleen erityisesti paremman lainsäädännön näkökulmasta.

Salmisen ja energiatoimialan harmiksi komissio on päättänyt vetää pois edellisen komission vuonna 2011 antaman esityksen energiaverotuksen kehittämisestä. Esityksen tavoitteena oli ympäristöohjauksen vahvistaminen lisäämällä energiaverotuksessa hiilidioksidipäästöjen painoarvoa. Samalla päästökaupan kanssa päällekkäin toimivia ohjauskeinoja olisi purettu.

— Komission ratkaisu on kuitenkin ymmärrettävä. Energiaverodirektiiviä vastustetaan monissa unionin jäsenmaissa ankarasti, joten esityksellä ei olisi ollut läpimenomahdollisuuksia, Salminen pohtii.

— Toivottavasti komissio ei kuitenkaan kokonaan luovu ajatuksesta, koska sen avulla päästöjä voitaisiin vähentää kustannustehokkaasti.

Päästökattodirektiivi uuteen harkintaan

Ohjelmassaan komissio on päättänyt ottaa uudestaan valmisteltavaksi NEC-direktiivin, joka määrittelee tietyille päästöille maakohtaiset kiintiöt. Salmisen mielestä Suomen kannalta asetelma on positiivinen

— Eri maiden lähtökohdat vähentää päästöjä olisi syytä ottaa aikaisempaa paremmin huomioon. Samalla olisi hyvä tarkastella määräysten päällekkäisyyttä muun lainsäädännön kanssa, kuten ilmastotavoitteiden ja laitoskohtaisten päästömääräysten kanssa.

Viime kesänä komission päättämä ”kiertotalouspaketti” vedetään pois. Esitys kuuluu samaan sarjaan kuin energiaverotusta koskeva ehdotus — komissio ei enää usko sen menevän läpi Euroopan unionin käsittelyssä.

— Kiertotalouspaketti tarjoaa uusia kannatettavia liiketoimintamahdollisuuksia, mutta samalla se olisi aiheuttanut runsaasti velvoitteita ja byrokratiaa, jotka olisivat johtaneet tehottomiin ratkaisuihin, Salminen pohtii.

Kuva: Scanstockphoto