Puolueittain katsottuna hiilidioksidiveron vastustajat ovat enemmistönä kaikissa muissa puolueissa paitsi vihreissä, joissa veron kannatus saa 64 prosentin tuen. Mutta vihreissäkin vastustajia on 35 prosentin edestä. Merkille pantavaa on kuitenkin, että kaikista vastaajista 68 prosenttia on sitä mieltä, että Saksa ei tee tarpeeksi ilmastotoimia. Vastaavassa kyselyssä marraskuussa 2017 tätä mieltä oli 11 prosenttiyksikköä vähemmän eli 57 prosenttia vastaajista.

Toisessa, mielipidetutkimusyhtiö YouGovin tekemässä vastaavassa tutkimuksessa veron vastustajien ja kannattajien osuudet ovat hieman lähempänä toisiaan. Vastustajia on 49 prosenttia ja kannattajia 32 prosenttia. Tämän tutkimuksen mielenkiintoisin piirre lienee se, että asenteet hiilidioksidiveroa kohtaan vaihtelevat suuresti, kun vastauksia tarkastellaan ikäryhmittäin.

Vanhemmat ihmiset suhtautuvat veron käyttöönottoon selvästi skeptisemmin kuin nuoremmat ikäpolvet. Mielipidetutkimuksen tekijän mukaan enemmistö eli 58 prosenttia yli 55-vuotiaista sanoo olevansa joko ”kokonaan” tai ”jokseenkin” torjuvalla kannalla veron suhteen. Tästä ikäluokasta vain 30 prosenttia sanoo hyväksyvänsä veron.

Sitä vastoin ikäryhmässä 18 – 24 vuotta 47 prosenttia toivottaa CO2-veron tervetulleeksi, kun taas hylkäävällä kannalla on vastaajista 29 prosenttia. Hieman vanhemmassa ikäryhmässä, 25 – 34 vuotta veron hyväksyntä putoaa 34 prosenttiin.

Saksan hallitus käy parhaillaan sisäistä keskustelua siitä, otetaanko CO2-päästöille käyttöön vero vai laajennetaanko EU:n päästökauppajärjestelmä koskemaan kaikkia sektoreita, mukaan lukien liikenne ja lämmitys. Veron kannattajat ovat sitä mieltä, että se olisi kaikista vaikuttavin ja kustannustehokkain keino saavuttaa päästövähennykset koko yhteiskunnassa, kun taas vastustajien mielestä se kallistaisi jokapäiväistä elämää ja iskisi erityisesti vähempiosaisiin henkilöstöryhmiin.

Lähde: Clean Energy Wire

Teksti: Jukka Kortelainen/ Kuva: Scanstockphoto