Energia-alalla on pitkät perinteet toisten toimialojen jätteiden hyödyntämisessä. Yhdyskuntajätteistä ja metsäteollisuuden hylkäämistä jämistä on jo vuosikymmenet tuotettu energiaa. Itse asiassa koko kaukolämpötoimiala on aikanaan rakennettu hyödyntämään sähköntuotannon sivutuotteena syntyvää kuumaa vettä. Kun Keski-Euroopassa voimalaitosten höyryävät lauhdevedet pumpataan jäähtymään valtaviin lauhdevesitorneihin, käytetään Suomessa sähköntuotannon hylkytavara kaukolämpöverkoissa kiinteistöjen lämmittämiseen.

Nykyaikainen kiertotalous on kuitenkin paljon muutakin kuin jätteiden hyötykäyttöä tai hylkytavaran kierrätystä. Kiertotalous on talousmalli, jossa tuotteita korvataan palveluilla ja jossa eri toimialat jakavat käytössään olevia resursseja yhdessä — uusilla tavoilla.

Kiertotalousajattelun takana vaikuttaa ilmastopolitiikka. Resurssien ja raaka-aineiden entistä tehokkaammalla hyödyntämisellä saadaan enemmän aikaiseksi ja samalla vahingolliset ilmastopäästöt vähenevät.

Kiertotalouteen ajavat myös kaupungistuminen, teknologian kehitys ja digitalisaatio. Tietoa on entistä enemmän ja sitä osataan hyödyntää entistä monipuolisemmin. Kaikki tämä on jyrännyt energiatoimialan muutokseen, jollaista ei aikaisemmin ole koettu. "Kiertotalous ja sen esteet energia-alalla" -raportissa pureudutaan kiertotalouden mahdollisuuksiin. Raportin on laatinut Pöyry Energiateollisuus ry:n toimeksiannosta.

Energia-alalta potkua

Kiertotalouden periaatteet jyräävät läpi koko kansakunnan. Osattomiksi vaikutuksista ei jää yksikään toimiala, julkinen sektori tai kotitalous. Siksi asia on nostettu strategian arvoiseksi myös Euroopan unionissa.

EU-komission 11.3.2020 julkaisema kiertotalousstrategia sisältää lukuisia ehdotuksia kestävän liiketoiminnan ja resurssien riittävyyden yhteensovittamiseksi. Kiertotalousstrategia on osa komission Green Deal -ohjelmaa, jonka tavoitteena on hiilineutraali Eurooppa vuonna 2050.

Yllättäen EU:n kiertotalousstrategia sivuuttaa kuitenkin energiatoimialan lähes kokonaan.

— Jos haluamme onnistua vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymisessä, on edellytyksenä kokonaisvaltainen kiertotalous. Siinä energiasektorin rooli on keskeinen, toteaa Energiateollisuus ry:n johtaja Jari Kostama.

Pöyryn raportin mukaan energia-ala onkin "todellinen kiertotalousyhteiskunnan mahdollistaja". Tämä tarkoittaa sitä, että energia-alan on työskenneltävä tiiviisti muiden toimialojen kanssa. Tällöin tietoa ja kokemuksia vaihdetaan molempiin suuntiin, koska yhdellä toimialalla keksitty ratkaisu voi toimia myös jollain toisella toimialalla. Tästä esimerkkinä ovat sähkön ja kaukolämmön kulutusjoustojärjestelmät.

Kulutusjoustojärjestelmän avulla kotitalouden tai yrityksen energian käyttöä voidaan ohjata älytekniikan avulla sen mukaan, miten sähköä tai lämpöä on saatavilla tai mikä niiden hinta on. Kulutusjoustojärjestelmä optimoi energiajärjestelmän tehokkaan käytön. Samalla vältytään turhilta investoinneilta ja päästöiltä.

Kumppanuudet ja yhteistyö ovat jo nyt monelle energiayrityksille luontevia tapoja toteuttaa kiertotalousajattelua. "Kiertotalous ja sen esteet energia-alalla" -raportin mukaan ne ovat "keskeisiä kiertotalouden edistämisen periaatteita".

— Laajamittainen ja aito kiertotalous ei voi toteutua, mikäli toimijat tekevät päätöksiä täysin itsenäisesti ja vain omista lähtökohdistaan, Pöyryn laatimassa raportissa todetaan.

Potentiaalia myös perinteistä

Jätteiden ja sivuvirtojen hyödyntäminen, biokaasun valmistus jätteistä tai teollisuuden hukkalämpöjen hyödyntäminen ovat energia-alalla "perinteisiä kiertotalouden malleja" — jo ajalta ennen kiertotalous-käsitteen syntyä.

Raportin mukaan vanhoistakin malleista voidaan vielä tiristää hyötyjä. Kun energia on entistä tiiviimpi osa kaavoitusta, voidaan kaavoitusratkaisuilla ottaa nykyistä paremmin huomioon esimerkiksi teollisuuden hukkalämpöjen hyödyntäminen kaukolämmön tuotannossa. Energiayritykset ja kaavoituksesta vastaava julkinen sektori siis tekevät tiivistä yhteistyötä kiertotalouden hengessä.

Suomeen on ennustettu syntyvän itsenäisesti toimivia ja omavaraisia energiayhteisöjä, jotka saattavat tarvita energiayritysten osaamista. Samalla energiaverkkoihin liitetään energiavarastoja. Myös yhä useampi kiinteistö tuottaa tulevaisuudessa osan energiastaan itse, jolloin ylijäämäenergia myydään sähköverkkoihin tai kaukolämpöverkkoihin — taas esimerkkejä muutoksesta, uudenlaisesta yhteistyömallista ja kiertotaloudesta.

Ylätaso on vielä arvoitus

Kiertotalousyhteiskunnassa energiasektorilla on tiivis yhteys muihin toimialoihin myös ylätasolla. Ylätasolla yhteistuumainen toiminta ei ole yhtä konkreettista kuin esimerkiksi teollisuuden hukkalämpöjen hyödyntäminen parhaimmillaan on. Ylätasolla toiminta voi tarkoittaa sitä, että "eri toimijat luovat yhteisen vision kiertotalousyhteiskunnan toimintamallista, mikä auttaa suuntaamaan kohti yhteistä tavoitetta", raportti maalailee.

Toimialat ylittävien teknisten ratkaisuiden hyödyntäminen tai uuden teknologian kehittäminen yhdessä ovat astetta konkreettisempia. Liiketoimintamalleissa taas siirrytään yksittäisten tuotteiden myynnistä palvelumalleihin. Myytävänä ei ole enää sähköä tai kaukolämpöä, vaan kokonaisvaltaisia energiapalveluita.

Raportin mukaan tiedon jakaminen ja sen uudenlainen hyödyntäminen voivat olla ratkaisevassa asemassa, kun kiertotalousyhteiskuntaa rakennetaan.

Kiertotalous mukaan päätöksentekoon

Toistaiseksi kiertotalouden periaatteista ei ihmeemmin ole piitattu, kun päättäjät ovat kirjoittaneet energia-alan lainsäädäntöä. Raportin mukaan tällä saattaa olla kiertotaloutta hidastava vaikutus. Esimerkiksi julkisen hallinnon edellyttämää lupakäytäntöä olisi syytä kehittää kiertotalouden näkökulmasta. Erityisesti kaavoituksella ja aluesuunnittelulla on suuri merkitys kiertotalouden toteutumiselle.

Myös yhteistyömalleja olisi osattava kehittää. Tämä koskee yritysten, toimialojen ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä — tarvittaessa yhteistyötä olisi osattava tehdä suurella porukalla. Yhteistyötä varten on varattava resursseja ja yhteistyötä on osattava rakentaa. Erityisesti pienet ja keskisuuret toimijat saattavat kärsiä resurssien puutteesta.

"Kiertotalous ja sen esteet energia-alalla" -raportin voi kokonaisuudessaan ladata omalle koneelleen täältä.

KAINALOSSA

Avoimuutta ja vuorovaikutteisuutta

Mihin energiayritysten olisi panostettava, jotta kiertotaloudesta saataisiin kaikki irti. Pöyryn laatiman "Kiertotalous ja sen esteet energia-alalla" -raportin mukaan yhteistyömallien ja verkostomaisen toimintatavan kehittäminen ovat tärkeimpiä asioita. Verkostojen muodostamisessa energiayritysten olisi syytä olla aktiivisia ja aloitteellisia.

Energiayrityksen olisi myös tunnistettava oma roolinsa ja sen merkitys. Tämä tarkoittaa sitä, että parhaimmillaan energiayritys mahdollistaa kiertotalouden toteutumisen muilla toimialoilla. Kiertotalouteen vakavasti suhtautuva energiayritys ymmärtää myös tuoda kiertotalouden strategisena asiana osaksi yhtiön toimintaa.

teksti Petri Sallinen / kuva Scanstockphoto