Kiertotalous, kierrättäminen tai uusiokäyttö — kaikkien käsitteiden tavoitteena on käyttää tuotannontekijät mahdollisimman tarkasti ja tehokkaasti. Energia-alalla tämä tarkoittaa esimerkiksi teollisuusprosesseissa syntyvien hukkalämpöjen jalostamista kaukolämmöksi tai metsäteollisuudelle kelpaamattomien jämien käyttämistä voimalaitosten polttoaineina. "Kiertotalouden nykytila energia-alalla" -kyselytutkimus kartoitti energiayritysten kiertotaloustoimia.

Energiatehokkuuden vaaliminen on luonnostaan tuttua energia-alan yrityksille. Tämä näkyy myös kyselytutkimuksen vastauksissa. Kyselyyn vastanneista yrityksistä jopa 87 prosenttia kertoo toteuttaneensa aktiivisesti energiatehokkuustoimia. Energiatehokkuudella onkin suora kytkentä yritysten liiketoimintaan: mitä enemmän energiaa yritys kykenee tuottamaan yhdellä rekka-autollisella metsähaketta, sitä parempi on yhtiön taloudellinen tulos.

Myös valtion ja energiatoimialan väliset energiatehokkuussopimukset ovat jo ehtineet vakiinnuttaa asemansa. Yli 80 prosenttia energia-alan yrityksistä on mukana sopimustoiminnassa. Lisäksi valtio tukee yritysten energiatehokkuutta parantavia investointeja.

Hiilineutraalius on kiertotalouden kaveri

Energiantuotannon hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja kiertotalous ovat liittolaisia. Monesti päästöjä vähennetään kiertotalouden keinoin. Tämä näkyy myös kiertotaloutta koskevan kyselyn vastauksissa. 70 prosenttia vastanneista kertoo kiertotalousajattelun ja päästövähennystavoitteiden kietoutuvan toisiinsa.

Kun fossiilisten polttoaineiden käyttöä korvataan esimerkiksi metsäteollisuuden sivuvirroista syntyvillä raaka-aineilla, toteutuvat kiertotalouden periaatteet. Samalla hiilidioksidipäästöt vähenevät. Kyselyyn vastanneista 68 prosenttia tarkentaa kiertotaloustoimien tarkoittavan sitä, että energiantuotannossa käytetään muille teollisuusyrityksille kelpaamattomia jäteraaka-aineita.

Lisäksi 66 prosenttia vastaajista kertoo hyödyntävänsä teollisuuden hukkalämpöjä. Niitä käyttävät erityisesti kaukolämpöyhtiöt, joille hukkalämpö on sopivaa kaukolämmön raaka-ainetta.

Toiminta on ehtinyt tuottaa myös tuloksia. Suomalaisesta sähköntuotannosta yli 80 prosenttia on hiilineutraalia ja kaukolämmön tuotannosta ilmastoystävällistä on noin puolet.

Suurin potentiaali — uudet tuotteet

Energiayrityksistä 68 prosenttia kertoo kehittelevänsä kiertotalouspalveluita yhdessä muiden toimialojen yritysten kanssa. Kehittelytyö tarkoittaa uusien laitteiden suunnittelua tai prosessien virittelyä aikaisempaa tehokkaammiksi. Kiertotalouden ajatuksia voidaan leipoa myös uusien palvelukokonaisuuksien sisälle.

Vastaajien mielestä juuri uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä lymyilee kiertotalouden suurimmat mahdollisuudet. Näin toteaa 57 prosenttia vastanneista. Toimialarajat ylittävä yhteistyö on lähes yhtä monen vastaajan mielestä suuri mahdollisuus.

Kolmanneksi eniten uutta liiketoimintapotentiaalia tarjoavat sellaiset tuotteet ja palvelut, joiden avulla voidaan vähentää negatiivisia ympäristö- ja ilmastovaikutuksia. Tämän mainitsee 48 prosenttia vastaajista.

Yrityksen oman toiminnan tehostaminen ja kustannustehokkuuden parantaminen ovat kolmanneksen mielestä merkittävä mahdollisuus. Sähkön ja kaukolämmön käyttöön perustuvien uusien palveluiden ja tuotteiden avulla taas voidaan edistää kiertotalouden periaatteiden toteutumista muiden toimialojen yrityksissä — tämän mainitsee mahdollisuutena reilu kolmannes vastaajista.

Jo tunnettuja kiertotaloustoimia voidaan myös kehittää — joko yksin tai yhteistyökumppaneiden kanssa. Tällä hetkellä suurin osa energiayhtiöiden käyttämistä hiilineutraaleista energiaratkaisuista perustuukin erilaisiin yhteistyökuvioihin — näin kertoo 54 prosenttia vastaajista.

Laitosten, laitteiden ja energiainfrastruktuurin pitkän elinkaaren varmistaminen sen sijaan tapahtuu pääosin energiayritysten omin voimin, kuten 65 prosenttia vastaajista toteaa. Laitteiden ja infrastruktuurin osien uusiokäyttö ja kierrätys yrityksen tai konsernin sisällä on melko yleistä. Sitä harrastaa 48 prosenttia vastanneista. 42 prosenttia ilmoittaa kierrätyksen tapahtuvan yhteistyökumppaneiden kanssa.

Kehitys ohjaa kiertotalouteen

Kun energiayritysten toimintaympäristö muuttuu, näyttää muutos tukevan kiertotalousajattelua. Muutos aiheuttaa kysyntää esimerkiksi sähkön ja lämmön varastointitekniikoille, tekoälyä hyödyntäville energiajärjestelmille, virtuaalivoimalaitoksille tai eri energiamuotojen välisille muuntotekniikoille.

Noin puolet kyselyyn vastanneita energiayrityksistä kertoo toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten näkyvän jo yrityksen omassa käytännön toiminnassa. Lähes yhtä suuri joukko kertoo, että näitä asioita tehdään yhteistyökumppanin kanssa.

Energiamurros näkyy myös energiayrityksen ja sen asiakkaiden välisessä vuorovaikutuksessa. Esimerkiksi kaksisuuntainen energiakauppa lisääntyy. Tämä tarkoittaa sitä, että energiayhtiö voi ostaa asiakkaidensa tuottamaa sähköä tai kaukolämpöä. 60 prosenttia vastanneista kertoo kehittävänsä kaksisuuntaiseen energiakauppaan soveltuvia tuotteita ja 34 prosenttia tekee kehitystyötä jonkun ulkopuolisen yrityksen kanssa. Ainoastaan 16 prosenttia ilmoittaa, että asia ei kosketa yrityksen toimintaa.

Kiertotalous on laaja paketti

Kyselyyn vastanneet yritykset edustavat kattavasti suomalaisia energiayrityksiä. Mukana on pelkkää kaukolämpöä tuottavia yrityksiä, sähköä jakelevia verkkoyhtiöitä, sähköntuotantoyhtiöitä ja monitoimiyhtiöitä — suuria ja pieniä. Yhtiöt ovat erilaisia ja niin ovat myös kiertotalouden ilmentymät.

Yli puolet vastaajista kertoo, että jätteiden mekaanisen erottelun kehittäminen energiantuotannon yhteydessä ei koske heitä — tai jätteiden erilliskeräys ja jalostaminen uusiksi tuotteiksi. Toisaalta 20 prosenttia vastanneista työskentelee aktiivisesti kyseisten asioiden parissa.

Suurin osa energiayhtiöistä hakee kumppanuuksia kiertotalousratkaisuihin pääasiallisesti teollisuudesta ja palvelusektorilta. Niiden rinnalle on kuitenkin nousemassa muita toimialoja, kuten kuljetus- ja logistiikkatoimialat, vesi-, viemäri- ja jätehuolto sekä maa- ja metsätalousalat.

Kiertotalouden kumppanuuksista yli 60 prosenttia kohdistuu kyselyn perusteella teollisuuteen. Palvelusektorilta kumppaneita hakee 58 prosenttia ja asumiseen erikoistuneilta sektoreilta 51 prosenttia.

Reilun kolmanneksen huomion saavat liikenne, jätehuolto sekä maa- ja metsätaloussektori.

Yhteistyöverkkojen rakentamiseen tarvittaisiin kuitenkin tukea, toteaa 54 prosenttia vastanneista. Tukea tutkimukseen kaipailee 46 prosenttia — yhtä suuri joukko toivoo tukea uusien teknologioiden käyttöönottamisessa. Myös alustatalouden hyödyntämiseen tarvittaisiin ulkopuolisia paukkuja.

Energiayhtiöt itse ovat aktiivisia

Kyselyn perusteella energiayhtiöt ovat oman toimialueensa aktiivisimpia kiertotalouden kehittäjiä. Näin toteaa 56 prosenttia vastanneista. Muiden toimialojen yritykset eivät näytä tarjoavan yhtä laajasti kiertotalouden palveluita — vastaajista vain 35 prosenttia kertoo muiden toimialojen yritysten olleen aktiivisia kiertotalousasioissa.

Energiayhtiöistä 26 prosenttia kertoo toimivansa kiertotalousasioissa useiden kuntien alueella — 21 prosenttia ilmoittaa toiminnan olevan valtakunnallista. Tämä on luonnollista, koska esimerkiksi puuta käyttävän voimalaitoksen polttoainehankintaa voidaan tehdä taloudellisesti kannattavasti noin 150 kilometrin säteellä — tämän pidemmältä ei metsäteollisuuden sivuvirtoja kannata hakea. Myös yhdyskuntajätteitä hyödyntävät laitokset keräävät yleensä tarvitsemansa polttoaineen useamman kunnan alueelta.

19 prosenttia vastaajista kertoo toimivansa ainoastaan oman kunnan alueella.

Kyselytutkimuksen toteutti Energiateollisuus ry:n toimeksiannosta IRO Research. Kyselyyn vastasi 136 energia-alan yritystä. Tutkimuksen yhteenvedon voi ladata omalle koneelle täältä ja laajemman raportin täältä.

KAINALOSSA

Sääntely on suurin este

Tietoisuus ja ymmärrys mahdollistavat kiertotalouden — sääntely ja osaamattomuus taas hidastavat kiertotalouden toteutumista. Tämä selviää Energiateollisuus ry:n tilaamasta kyselytutkimuksesta.

74 prosenttia energia-alan yrityksistä toteaa yhteiskunnallisen sääntelyn ja byrokraattisen lupamenettelyn vaikeuttavan kiertotalouden toteutumista. Lähes yhtä suuri joukko ilmoittaa osaamattomuuden hidastavan asiaa vähintään "melko paljon".

Organisaatiokulttuuri ja asioiden vastuuttamiseen liittyvät ongelmat ovat yli 60 prosentin mielestä hidaste. Lähes yhtä suuri ongelma ovat kaavoitus, tietämättömyys ja kyvyttömyys ymmärtää kiertotalouden ideaa.

Käytettävissä oleva teknologia tai rahoituksen puute sen sijaan ovat pienimpiä ongelmia toteuttaa kiertotalouden periaatteita energiayrityksissä. Vain noin kolmannes vastaajista mainitsee niiden aiheuttavan melko paljon hidasteita.

Tieto ja ymmärrys kiertotalouden mahdollisuuksista sen sijaan ovat tärkeimmät kiertotaloutta edistävät tekijät. Toiseksi tärkeintä on osaaminen ja kolmannelle sijalle nousevat teknologiset ratkaisut.

teksti Petri Sallinen / kuva Scanstockphoto