Sähköverkkoinvestoinneista on saatavilla tarkinta tietoa. Syynä tähän on toimintaa ohjaava lainsäädäntö ja viranomaisvalvonta, jotka toimitusvarmuusvaatimusten kautta ohjaavat yritysten investointeja.

Teollisuus ja energia-ala aikovat investoida tänä vuonna yhteensä 5,5 miljardia euroa. Energia-ala on suomalaisista teollisuustoimialoista reilusti suurin investoija. Sen osuus 5,5 miljardin potista on reilut 1,7 miljardia euroa. Teknologiateollisuus on investointikisassa kakkosena. Sen arvioidaan investoivan tänä vuonna reilut 1,3 miljardia euroa.

Energia-ala on ollut jo pitkään vakaa investoija — toimiala ei ole yhtä suhdanneherkkä kuin muut teollisuuden toimialat. Viimeisten vuosien aikana energia-alan tekemät vuotuiset investoinnit ovat olleet 1,7 miljardin euron tuntumassa. Tosin viime vuonna energia-alan investoinneissa tapahtui noin kuuden prosentin notkahdus. Vuodeksi 2015 ilmoitettujen suunnitelmien perusteella energia-alan investoinnit näyttävät kääntyvän maltilliseen nousuun.

Energia-alan investointeja ohjaa kaksi suurta päälinjaa: lainsäädäntö ja markkinaehtoisuus. Sähköverkkotoiminta (=sähkön jakelu) on viranomaisten valvomaa toimintaa, jolloin investointeja ohjaa käytännössä sähkömarkkinalaki. Kun lainsäädäntö ja viranomaiset edellyttävät parannuksia sähkön toimitusvarmuudessa, tarkoittaa tämä investoimista sähköverkkoihin. Sähkömarkkinalain muutoksen seurauksena investoinnit sähköverkkoihin ovatkin kiihtyneet. Näillä näkymin vauhtia riittää aina vuoteen 2028 asti. Suomalaiset sähköverkkoyhtiöt ovat arvioineet investoivansa tänä vuonna yli 700 miljoonaa euroa verkkoihinsa ja vuonna 2016 jo lähes 800 miljoonaa euroa. Kantaverkkoyhtiö Fingrid on ilmoittanut investoivansa vuosittain kantaverkkoon 100–200 miljoonaa euroa.

Tuulivoimalaitosten rakentajat elävät myös kiihkeitä aikoja. Tuulivoiman syöttötariffi — takuuhintajärjestelmä — on kiihdyttänyt investointihaluja. Määräaikaiseksi suunniteltuun tukijärjestelmään mukaan aikovien on tehtävä nopeasti investointipäätöksiä, mikäli mielivät päästä siihen mukaan. Tänä vuonna tuulivoimainvestointeihin on arvioitu käytettävän Suomessa noin 400–500 miljoonaa euroa.

Markkinaehtoisesti toimivat sähkön tuottajat eivät ole yhtä innostuneita investoimaan nykytilanteessa. Sähkön hinta on alhaalla ja investointiympäristössä velloo useita epävarmuustekijöitä. Voimalaitosten rakentamista koskevat lupaprosessit ovat byrokraattisia ja toimintaympäristöön vaikuttavat poliittiset päätökset arvaamattomia. Yllättävillä verotuksellisilla tai lainsäädännöllisillä päätöksillä voidaan vaikuttaa jo tehtyjen investointien kannattavuuteen. Metsähakkeella tuotetun sähkön tukea koskeva tuore lakiesitys on tästä hyvä esimerkki, joka vaimentaa haluja investoida metsähakkeeseen perustuvaan sähköntuotantoon.

Olkiluodossa rakenteilla oleva ydinvoimalaitos on yksi merkittävä energia-alan investointi. Toinen investointitilastoissa tulevaisuudessa näkyvä yksittäinen kohde on Fennovoiman suunnitteilla oleva ydinvoimalaitos.

Sähköä ja kaukolämpöä tuottavia uusia yhteistuotantolaitoksia (CHP) rakennetaan lähitulevaisuudessa lisää suurimpiin kaupunkeihin. Tänä vuonna CHP-investointien arvoksi arvioidaan 150–200 miljoonaa euroa. Kaukolämpöä tuottaviin lämpökeskuksiin uskotaan investoitavan vuosittain noin 50 miljoonan euron arvosta. Kaukolämpöverkkoihin on laskettu investoitavan tänä vuonna noin 60 miljoonaa euroa.

Kuva: Scanstockphoto