Tulevaisuudessa energiatuotteiden ostaminen ja myyminen eivät ole puhdasta kaupallista toimintaa, vaan ulkopolitiikka kiertyy entistä vahvemmin energiatuotteiden kaupan osaksi. Energian saatavuuteen vaikuttaa entistä enemmän tekijöitä, jotka eivät näy tuotteiden loppuhinnassa tai joilla ei ole kaupallista merkitystä — energian saatavuudesta voi muodostua vahva ulkopolitiikan jatke. Samalla maailman turvallisuusympäristö etsii uutta muotoa.

— Länsimainen hegemonia on murtunut ja geopoliittinen ajattelu nostaa päätään. Maailmasta muodostuu moninapainen, jossa monet vahvat alueet kilpailevat samoista resursseista.

Vihman mielestä kansakuntien välistä kaupankäyntiä ei voi selittää enää puhtaasti taloudellisin vaikuttimin. Talouskasvu ja kansalaisten vaurauden lisääminen eivät motivoi kaikkia, vaan esimerkiksi Venäjällä puhutaan jo ”kansakunnan kunnian palauttamisesta”. Vihma arveleekin valtioiden roolin kasvavan kansainvälisessä kaupassa.

— Valtiot kilpailevat monenlaisista resursseista ja entistä useammin kauppasopimukset ovat valtioiden kahdenvälisiä sopimuksia, Vihma analysoi.

Vihman visioissa energian käyttöä ja tuotantoa säädellään selvästi nykyistä enemmän. Yksi syy voi olla ilmastomuutoksen vaikutusten voimistuminen ja kansainvälisen ilmastopolitiikan epäonnistuminen.

— Päästöjen vähentäminen näkyy heikosti energian hinnassa, ilmastopolitiikan ohjausvaikutukset ovat olleet korkeintaan kohtalaisia. Samalla kivihiilen käyttö on kasvanut räjähdysmäisesti. Maapallon keskilämpötila näyttää nousevan ja palautumattomat muutokset eivät pelkästään etene, vaan niiden eteneminen kiihtyy, Vihma toteaa.

— Jos ilmastomuutosta ei saada pysäytettyä kansainvälisin toimin, siirtyy painopiste kansallisiin toimiin.

Vihman mielestä ulkopolitiikan vaikutukset koskettavat erityisesti Euroopan unionin ja Venäjän välisiä suhteita. Venäläisen maakaasun varaan rakentuvan Euroopan olisi vähennettävä riippuvuuttaan, mutta nopeita ratkaisuja asiassa on turha odottaa.

— Kuinka pitkään EU-maiden energiasolidaarisuus kestää, Vihma kysyy.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Antto Vihma puhui Kaukolämpöpäivillä Helsingissä 27.–28.8.

Kuva: Olli Häkämies