Kimmo Tiilikainen on innoissaan asunto-, energia- ja ympäristöasioista muodostuvasta uudesta ministerisalkustaan. Tällaisesta paketista puhuttiin jo hallitusneuvotteluiden yhteydessä. Tiilikainen mielestä kokonaisuus on luonteva, koska Suomessa energiapolitiikka, ilmastopolitiikka ja ympäristöpolitiikka nivoutuvat jo hallituksen strategian kautta tiukasti yhteen.

Hallituksen ilmasto- ja energiapoliittisen strategian toteuttamisessa Tiilikainen nostaa itselleen kolme tärkeintä asiaa: päästöjen vähentäminen liikenteessä, vähäpäästöisen energiantuotannon edistäminen ja puurakentamisen lisääminen. Esimerkiksi ilmastolakiin liittyvä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnittelua koskeva mietintö on lähdössä lausuntokierrokselle vielä ennen juhannusta.

Kivihiilen ja turpeen energiakäyttöä koskevat linjaukset hallitus on jo päättänyt hallitusohjelmassaan sekä energia- ja ilmastostrategiassa. Tiilikainen toteaa, että tehdyt linjaukset myös pitävät. Kivihiilen energiakäytön osalta tarkennuksia kuitenkin tarvitaan. Tiilikainen vaikuttaa jopa tuohtuneelta kivihiilen käytön lisääntymisestä kaukolämmön tuotannossa.

— Eihän tässä näin pitänyt käydä, Tiilikainen harmittelee.

Tiilikaisen mielestä suomalainen energiajärjestelmä kaipaa uudistamista. Kehityksen kärkeen ministeri nostaa kiertotalouden, bioenergian käytön ja puhtaan energian. Sähköautojen valtakunnallinen latausjärjestelmä, biokaasun liikennekäyttö ja teollisen kokoluokan aurinkosähköjärjestelmät ministeri mainitsee yksittäisinä itselleen merkittävinä asioina.

Byrokratiaa puretaan

Tiilikainen toteaa lupamenettelyn vihdoinkin yksinkertaistuvan. Yksi luukku, yksi lupa ja yksi hakuprosessi -periaate otetaan käyttöön 1.1.2019.

— Joiltakin osin lupamenettelyssä siirrytään kevyempään menettelytapaan, Tiilikainen kertoo.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että normitalkoot toteutettaisiin pelkästään teollisuuden tarpeiden mukaisesti.

Uusiutuvan energian edistämiseen kaavaillusta uudesta tukijärjestelmästä Tiilikaisella ei ole vielä kovin paljon kerrottavaa. Järjestelmää tarvitaan, mutta se ei saa olla yhtä kallis kuin jo suljettu syöttötariffijärjestelmä oli.

— Tukijärjestelmän rakentamisessa ei hötkyillä. Järjestelmän vaikutukset ulottuvat kauas tulevaisuuteen, joten toteutan asian niin hyvin kuin osaan, Tiilikainen lupaa.

Puuta ei pelkästään polteta

Tiilikaista harmittaa puun käyttöön liittyvän keskustelun kiertyminen pelkästään puun polttamiseen. Ministerin mielestä oleellisempaa on puun monipuolinen käyttö.

— Teollisuuden osalta puun käytön lisäämisen tavoitteet näyttävät toteutuvan hyvin. Puurakentamiseen on kuitenkin vielä syytä panostaa.

Puuta hyödyntävä paperiteollisuus taas valmistaa painopaperia aikaisempaa vähemmän, mutta tuottaa pakkausmateriaaleja entistä enemmän. Tämä on ympäristön kannalta hyvä suuntaus, koska paperipakkauksilla korvataan muovin käyttöä. Puusta voidaan valmistaa myös kuituja ja komposiitteja. Puukuitujen avulla voidaan korvata puuvillan ja synteettisten materiaalien käyttöä — tämä on ympäristön kannalta aikaisempaa parempi ratkaisu. Samalla on pidettävä huolta metsäluonnon monimuotoisuuden säilymisestä.

— Biotalouden kärkihankkeiden toimeenpanoa on syytä jatkaa vauhdikkaasti. Puun jalostamiseen liittyviä keksintöjä ja menetelmiä voidaan myös myydä maailmalle esimerkiksi lisenssiperiaatteella. Hyvät tuotteet ja niiden valmistusmenetelmät olisi hyvä saada aina globaaliin käyttöön.

Tiilikaisen mielestä Suomen olisin päästävä maailman kärkimaiden joukkoon biotalouden ja energiatalouden osaajana.

— Kärkimaita kuunnellaan ja tämä tuottaa Suomelle vientimahdollisuuksia.

USA:n ilmastopolitiikka yhä arvoitus

Tänä vuonna hierotaan Pariisin ilmastosopimuksen toimenpanosääntöjä. Tiilikaisen mukaan tavoitteena on läpinäkyvyys ja yhteismitallisuus. Amerikkalaisten rooli kansainvälisessä ilmastopolitiikassa on kuitenkin yhä arvoitus.

— Toisaalta USA näyttää haluavan olla mukana neuvottelupöydissä, mutta samalla presidentti Donald Trump puhuu ilmastosopimuksesta irtaantumisesta. Syyria, Pohjois-Korea, Nicaragua ja Kosovo jättäytyivät aikanaan ilmastosopimuksen ulkopuolelle. Haluaako USA tosissaan mukaan tähän viiteryhmään, Tiilikainen pohtii.

Tiilikaisen mielestä USA:n johtajuus energia- ja ilmastopolitiikassa on joka tapauksessa kadonnut. Ministeri ei osaa sanoa, heikentääkö vai vahvistaako tämä muiden maiden halua toimia aktiivisesti ilmastopoliittisten asioiden parissa. Ilmastopolitiikassa henki on kuitenkin sellainen, että jokainen vastatkoon omista lupauksistaan.

— USA:n naapurimaista Kanada ja Meksiko ovat aktiivisia. Samalla Euroopan unioni voi ottaa aikaisempaa vahvemman roolin ilmastopolitiikassa.

Ranskan vaalitulos oli Tiilikaisen mielestä ”huojentava”. Nyt Euroopan unionissa voidaan keskittyä suurten asioiden ratkaisuun. Tällaisia ovat Brexit, päästökauppa ja ilmastopolitiikkaan panostaminen.

Kuva Lehtikuva Oy