Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea (PEIKKO) on saanut ”Energia- ja ilmastotiekartta 2050” –raporttinsa valmiiksi. Komitea haki pohdiskeluillaan vakautta, ennustettavuutta ja pitkäjänteisyyttä suomalaiseen energiapolitiikkaan. Tavoitteena oli paaluttaa askelmerkit niistä energiapolitiikan aiheista, joista kaikkien eduskuntapuolueiden kesken oli mahdollisuus saavuttaa yksimielinen näkemys. Siksi komitean raportti keskittyy vain niihin asioihin. Pois jätettiin ydinvoiman kaltaiset aiheet, joissa puolueet ovat jo lähtöviivalla kaivautuneet tiukasti omiin poteroihinsa.

Komiteatyötä johtanut työ- ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori toivoo, että raporttiin nyt kirjatut asiat kantaisivat yli useiden eduskuntavaalien ja yli monien hallitusohjelmien kauas tulevaisuuteen.

— Tämän jälkeen puolueet voivat keskittyä hallitusneuvotteluissa niihin energiapolitiikan asioihin, joista he eivät ole samaa mieltä.

Komitean mielestä Suomessa voidaan vähentää vuotuista energian loppukulutusta selvästi alle 250 terawattitunnin vuoteen 2050 mennessä. Samalla energiaomavaraisuus voitaisiin nostaa 50–60 prosenttiin. Jos Suomessa tuotettu ydinvoima laskettaisiin kotimaiseksi energiaksi muiden EU-maiden tapaan, saavutettaisiin 80 prosentin energiaomavaraisuus.

Energia-ala kovaan prässin

Suomen kasvihuonekaasupäästöistä 80 prosenttia syntyy energian tuotannosta ja kulutuksesta. Siksi päästövähennystoimet kohdistuvat ensisijaisesti energia-alan tekemisiin. Tavoitteiden saavuttaminen tarkoittaisi sitä, että vuonna 2050 suomalainen energiajärjestelmä ei aiheuttaisi kasvihuonekaasupäästöjä lainkaan. Käytännössä kivihiilen, maakaasun ja turpeen polttamisesta voimalaitoksen kattiloissa pitäisi luopua vuoteen 2050 mennessä tai voimalaitoksissa olisi otettava käyttöön hiilidioksidin talteenottolaitteistot (CCS).

Turpeen käyttö ja turpeen asema tulevaisuuden suomalaisessa energiapaletissa oli komitean yhteisymmärrystä pahiten hiertänyt asia. Turve on toisaalta kotimainen polttoaine, joka parantaa energiaomavaraisuutta, mutta toisaalta sen polttaminen tuottaa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin kivihiilen polttaminen. Yksimielisyys asiassa kuitenkin saavutettiin: lopetetaan ensin kivihiilen ja maakaasun käyttö ja vasta tämän jälkeen turpeen käyttö. CCS-teknologian kaupallinen läpimurto tosin parantaisi tilannetta tältäkin osin.

Vapaavuori muistutti, että tulevaisuudessa on monia epävarmuustekijöitä ja monia muuttujia, jotka voivat mullistaa myös perusoletuksia. Tästä esimerkkinä Vapaavuori mainitsee nopeasti läpimurtonsa tehneen liuskekaasun tuotantoteknologian.

— Komitean laatima raportti on ennen kaikkea ohje — ei kiveen hakattu polku, jota pitkin pitäisi kulkea sokeasti. Meidän on myös osattava tunnistaa erilaiset polut ja oltava joustavia.

Kriittiset tekijät

Komitean mielestä päästöjen vähentämisessä kriittiset tekijät ovat uusiutuvan energian käytön lisäämisen mahdollisuudet, CCS-teknologian kannattavuuden kehittyminen ja liikenteen päästöjen vähentäminen. Muita merkittäviä tekijöitä ovat energiatehokkuustoimien onnistuminen, clean tech –tekniikan kaupallistaminen ja kaikkien yhteiskunnan osa-alueiden saaminen mukaan päästövähennystalkoisiin.

— Suomen tulevaisuuden energiapolitiikkaa ohjaavat ilmastoulottuvuus, hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn turvaaminen sekä huoltovarmuus. Kilpailukyvyn turvaaminen ja huoltovarmuus asettavat raamit sille, miten päästövähennystoimia toteutetaan, Vapaavuori huomauttaa.

Vapaavuori nostaisi metsäbiomassan hyödyntämisen suomalaisessa päästövähennyspolitiikassa kaiken muun edelle — muiden uusiutuvien energiamuotojen asemaa edistettäisiin tämän jälkeen kustannustehokkuusjärjestyksessä.

Komitearaportti huomauttaa, että sähkön osuus energian loppukulutuksesta kasvaa, vaikka yhteiskunta käyttäisikin energiaa aikaisempaa vähemmän. Yhteiskunta sähköistyy ja sähkö syrjäyttää ilmaston kannalta kehnommat energiamuodot. Siksi myös sähköntuotannon omavaraisuus ja huoltovarmuus korostuvat. Omien voimalaitosten lisäksi huoltovarmuutta parantavat toimivat pohjoismaiset ja eurooppalaiset sähkömarkkinat sekä hyvin toimivat sähkön siirtoyhteydet Euroopassa.

Komitearaportti on ladattavissa verkosta tästä.

Kuva: Lehtikuva Oy