Kaiken kaikkiaan Euroopassa elää energiaköyhyydessä jopa 125 miljoonaa asukasta, jotka kärsivät tavalla tai toisella huonoista asumisoloista. Noin 50 miljoonan eurooppalaisen energiaköyhän arvellaan kärsivän ennen kaikkea siksi, ettei heillä ole varaa lämmittää kotejaan.

Ainakin 5 miljoonaa taloutta kokee vakavaa aineellista puutetta kodeissaan, joiden kohentamiseen yksityisillä vuokranantajilla tai kansallisilla viranomaisilla ei ole halua tai varaa.

Halukkuus asuntojen parannusinvestointeihin on hiipunut budjettiniukkuuden ja varovaisten markkinoiden myötä. Useissa EU-maissa on havaittu, että asuntojen parannusinvestointien käyntiin saattaminen edellyttää 20 – 25 prosenttia julkista tukea.

Joulua edeltävällä viikolla komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker julkisti varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen kokoaman 300 miljardin euron investointipaketin, jolla on tarkoitus pönkittää Eurooppaa uuteen nousuun.

Mikäli tuosta paketista osoitettaisiin 17 prosenttia eli 50 miljardia euroa asuinkiinteistöjen lämmitysremontteihin, pahiten energiaköyhyydestä kärsivän 5 miljoonan kotitalouden asema kohenisi selvästi.

Talouskasvu kiihtyisi – työllisyys kasvaisi

Useimpien eurooppalaisten selvitysten mukaan yhden miljoonan euron investointi lämmitysremonttiin luo 12:sta 19:ään uutta työpaikkaa. 50 miljardin investoinneilla työpaikkoja syntyisi siis 600 000:sta 950 000.een.

Syntyvien työpaikkojen myötä avautuisi myös mahdollisuus kehittää “vihreää insinööritaitoa” rakennusteollisuuteen.

– Mikään muu julkinen investointi ei maksa paremmin itseään takaisin, luo enemmän työpaikkoja eikä kehitä uutta teknologiaa Eurooppaan, FEANTSAsta todetaan.

Energiaomavaraisuus paranisi – päästöt vähenisivät

Tulevina vuosina Euroopan on parannettava energiaomavaraisuuttaan vähentämällä energiantuontia etenkin Venäjältä. Tässä lääkkeenä on uusiutuvan energian lisääminen, mutta myös energian käytön vähentäminen eli energiatehokkuuden parantaminen.

Energiatehokkuusstrategiassa ydinkysymyksiä on lämmitysjärjestelmien uusiminen. Lämmityksen tehostamisella voidaan leikata energiankulutus neljännekseen alkuperäisestä – ja tämä sektorilla, joka käyttää melkein kolmanneksen Euroopassa kulutettavasta energiasta.

Asuminen ja kiinteistöt tuottavat kolmanneksen myös kaikista Euroopan hiilidioksidipäästöistä. Kolmen neljänneksen vähennys energian käytössä tuottaisi siten myös merkittävän päästövähennyksen.

Terveysmenot laskisivat – yhteenkuuluvuus edistyisi

Energiaköyhät ihmiset ovat muita paljon alttiimpia akuuteille ja kroonisille sairauksille. Eri maissa tehdyt tutkimukset osoittavat, että jokainen lämmitysremonttiin käytetty euro säästää 42 senttiä terveydenhoitokustannuksissa.

Rakennusten lämmitysjärjestelmien uusiminen ei siten ainoastaan paranna elämänlaatua vaan vähentää myös jäsenmaiden budjettialijäämiä.

Lisäksi – investoinnit lämmitysremontteihin luovat alueellista yhteenkuuluvuutta ja edistävät sosiaalista oikeudenmukaisuutta EU:ssa. Pienituloisillakin kotitalouksilla olisi tällöin varaa kuluttaa hieman enemmän paikallisissa marketeissa ja auttaa osaltaan taloudellisen toimeliaisuuden viriämistä.

EU.ssa määriltelty käsite energiaköyhyydestä: Henkilöt tai perheet, joiden tuloista yli 10 prosenttia menee energiakuluihin.

Kirjeen julkaisijat: FEANTSA (European Network of National Organisations Working with Homeless People), Fondation Abbé Pierre pour le logement des défavorisés; HELIO International; Housing Europe (Fédération européenne des organismes de logement social); Réseau Action Climat; Association international des Locataires.

Kuva: Scanstockphoto