Maailman luonnonsäätiö WWF nostaa tuoreessa raportissaan 15 ilmiötä esimerkiksi maailmanlaajuisen energiamurroksen alkamisesta. Listan kärjessä on uuden sähköntuotantokapasiteetin rakentaminen: 90 prosenttia vuonna 2015 rakennetusta uudesta sähköntuotantokapasiteetista perustui jo uusiutuvan energian käyttöön eri puolilla maailmaa. Vuotta aikaisemmin luku oli puolet pienempi. Samalla aurinkoenergian hinta on romahtanut — ja laskun arvioidaan jatkuvan myös tulevaisuudessa.

Uusiutuvan energian käytön kasvun imussa ala työllistää aikaisempaa enemmän. Uusiutuvan energian tuotanto ja käyttö työllistivät viime vuonna maailmassa yli kahdeksan miljoonaa ihmistä — enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Samalla monet valtiot ovat laatineet uusiutuvan energian käyttöön perustuvia suunnitelmia tai pitkän aikavälin strategioita. Esimerkiksi Kiinasta on noussut eniten uusiutuvaan energiaan investoiva maa; kiinalaisten kivihiilen kulutus on saavuttamassa lakipisteensä ja painopiste on siirtymässä uusiutuvaan energiaan. Samaan aikaan maailman kivihiiliteollisuus on syöksykierteessä.

Afrikan maiden sähköistyminen on myös ilmiö, jonka WWF nostaa energiamurrosta ilmentävälle listalleen. Afrikka on merkittävä sähköistettävä maanosa, jonka sähköistys perustuu hajautettuihin sähköntuotantojärjestelmiin. Tämä ehkä tarkoittaa sitä, että maanosaan tai edes yksittäisiin maihin ei enää rakenneta valtakunnallista sähkön jakeluverkkoa.

Maailman maista 170 on sitoutunut toimiin, joilla ilmastomuutos pysäytetään — yksi ilmiö WWF:n kokoamalta listalta. Energiamurroksen seurausta järjestön mielestä on myös vihreiden joukkovelkakirjojen käytön yleistyminen. Myös energiatehokkuuteen pyrkiminen on jo maailmanlaajuista toimintaa — monet suuret kaupungit haluavat imagosyistä olla energiatehokkaita, vihreitä ja vähäpäästöisiä.

Kehitys ennakoitua nopeampaa

— Uusiutuvan energian käytön kasvu maailmanlaajuisesti on ollut selvästi ennustettua nopeampaa, toteaa WWF:n ilmastoasiantuntija Kaarina Kollen.

— Muutoksen on oltavakin ripeää, jotta Pariisin sopimuksen mukaiset tavoitteet rajoittaa maapallon lämpeneminen 1,5–2 asteeseen voidaan saavuttaa.

Kollen muistuttaa, että Suomellakin on vielä tehtävää — tämä n pitäisi näkyä tekeillä olevassa kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa.

— Suomi tukee edelleen haitallista energiankulutusta. Energiaintensiivisen teollisuuden ja liikenteen fossiilisten polttoaineiden käyttöä tuetaan verotuksella sadoilla miljoonilla euroilla samalla kun Suomi on kansainvälisesti vaatinut fossiilisten polttoaineiden tukien lopettamista, Kollen muistuttaa.

Kollen vertaa Suomessa tapahtumassa olevaa energiamurrosta sotien jälkeiseen jälleenrakentamiseen.

— Sodan jälkeen Suomi oli rakennettava uudestaan. Nyt vanhat rakennukset on korjattava energiapiheiksi, jotta käytössä olevat lämmöntuotantomuodot voitaisiin korvata esimerkiksi lämpöpumpuilla, aurinkokeräimillä ja geotermisellä energialla.

WWF:n englanninkielinen raportti on kokonaisuudessaan ladattavissa täältä.

Kuva Scanstocphoto