Sähköntuonti Suomeen on ollut jo pitkään huolestuttavan korkealla tasolla, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen.

— Tuonnin osuus sähkön kokonaishankinnasta on jo 15–20 prosenttia. Kotimaisten voimalaitosinvestointien vauhdittaminen parantaisi sähköomavaraisuutta ja tehostaisi energiajärjestelmän toimivuutta. Samalla kansantalous saisi kaipaamaansa vahvistusta.

Naukkarisen mielestä kaikkia päästöttömiä energiantuotantomuotoja rasittava voimalaitosvero (=windfall-vero) lisää aiheetta uusienkin investointien riskitasoa ja vaikeuttaa investointien toteuttamista.

— Energia-ala arvio tulevien investointien riskitason tällä hetkellä hyvin korkeaksi toisin kuten poliittiset päättäjät sen arvioivat, Naukkarinen huomauttaa.

Energia-alan investointihaluja hillitsee myös pitkään jatkunut huono talouskehitys, joka on alentanut sähkön kysyntää. Samalla sähkön hinta on laskenut ja alan kannattavuus heikentynyt.

— Energiayhtiöiden toimintamahdollisuuksia heikentävät myös Euroopan unionin energia- ja ilmastopoliittiset ohjauskeinot, jotka toimivat ristiin ja päällekkäin. Tämä vie pohjaa markkinaehtoisilta investoinneilta.

Byrokratia tuulivoimarakentamisen esteenä

Naukkarisen mielestä monimutkainen ja raskas lupamenettely hidastaa yhä tuulivoimarakentamista Suomessa. Tästä huolimatta uudet tuulivoimahankkeet ovat lähteneet liikkeelle ja tuulivoiman rakentaminen kiinnostaa energiayrityksiä.

Kimurantti lupamenettely koettelee myös vesivoiman lisärakentamista — tällä hetkellä uutta vesivoimalaitoskapasiteettia syntyy lähinnä vanhojen voimalaitosten tehonkorotuksilla.

— Vesivoimaa kuitenkin tarvitaan sen hyvän säädettävyyden vuoksi. Myös uudelle vesivoimalle pitäisi antaa mahdollisuus, kunhan se toteutetaan ympäristöystävällisesti ja hyväksyttävällä tavalla, Naukkarinen huomauttaa.

— Kotimaisen säätövoiman lisäämistarve ja mahdollisuudet olisi otettava huomioon vuoteen 2050 tähtäävässä kansallisessa energia- ja ilmastotiekartassa.

Kuva: Scanstockphoto