Kotitalouksiakin suuremman nousun ovat kokeneet keskisuurta teollisuutta edustavat asiakkaat – 66 prosenttia. Tosin vaihtelu eri EU-maiden välillä on ollut suurta. Esimerkiksi Saksassa ja Hollannissa nousu on jäänyt varsin maltilliseksi, 25 prosenttiin, kun taas Britanniassa ja Puolassa se on ollut 100 prosenttia.

Myös sähkön kotitaloushinnat eri jäsenmaiden välillä vaihtelevat huomattavasti. Bulgariassa ja Unkarissa kotitaloudet maksoivat vuonna 2014 noin 10 senttiä kilowattitunnilta, kun taas Saksassa ja Tanskassa hinta oli kolme kertaa korkeampi. Suomessa hinta oli noin 15 senttiä, EU:n keskimääräinen hinta taas 20,8 senttiä.

Tukipolitiikan ”eliittimaita” ovat Tanska, Saksa ja Kreikka

Sähkön hintaan vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa maan maantieteellinen sijainti, energiavarat ja polttoaineiden maailmanmarkkinahinnat. Mutta entistä merkittävämmäksi tekijäksi on noussut myös se energiapolitiikka, jota kukin jäsenmaa harjoittaa.

Energiapolitiikkojen vaikutus näkyy ennen kaikkea tuissa, jotka kasvavat suurimassa osassa EU-jäsenmaita. Vuosien 2008 ja 2012 välisenä aikana vain Itävalta ja Ruotsi vähensivät energiatukiaan. Muu EU lisäsi niitä 57 prosentilla.

Johtavia tukimaita ovat olleet Tanska ja Kreikka, jotka lisäsivät tukiaan vuosina 2008 – 2012 yli 1000 prosentilla. Ja oma lukunsa on Saksa, jonka osuus EU:n kaikista energiatuista on suunnilleen 25 prosenttia.

Suomi pärjää hintavertailussa vielä hyvin

Eurostatin vuoden 2015 alkupuoliskoa koskevassa kotitaloussähkön hintavertailussa Suomi sijoittuu 11:ksi, edellä on vain Itä-Euroopan tuoreimpia jäsenmaita - lukuun ottamatta Maltaa, joka verottaa sähköä EU-maista vähiten. 

Mutta kun hinta suhteutetaan ostovoimaan, Suomi onkin vertailun ensimmäinen 12,5 sentin/ kWh –hinnallaan. Suomen jälkeen tulevat Ruotsi (14,6), Ranska ja Luxemburg (14,8 kumpikin). Korkein ostovoimaan suhteutettu hinta on ollut Portugalissa, 29,3 senttiä/kWh, sen jälkeen Saksassa (28,3) ja Espanjassa (25,8).

Verojen osuus sähkönhinnassa oli vuoden 2015 alkupuoliskolla suurinta Tanskassa (58 %) ja Saksassa (52 %). Maltan ohella pienimpiä verottajia oli Britannia (5%). Keskimääräinen veron osuus EU:ssa oli 32 prosenttia, mitä suuruutta Suomikin edustaa.

Komissiolla kova työ edessään

Euroopan komissiolla on tavoitteenaan tehdä Energiaunionista strateginen työkalu, jolla EU:n sähkön hankinnasta tehdään aiempaa turvallisempaa, huokeampaa ja ilmastoystävällisempää. Mutta onnistuuko se, kun pahoin pirstoutuneita sähkömarkkinoita leimaavat kansalliset intressit?

Menestyvän Energiaunionin pystyttämisessä komissiolla on rankka työ edessään. On harmonisoitava erilaiset kansalliset politiikat, rakennettava monikansallinen infrastruktuuri ja saatava jäsenvaltiot pelaamaan yhdessä kohti yhteistä maalia.

Kuva: Scanstockphoto