Energiajärjestelmässä tapahtuvat muutokset heijastuvat Suomessa myös jakeluverkkotoimintaan. Siksi jakeluverkkotariffia ollaan rakentamassa uuteen uskoon.

Tulevaisuudessa sähköä tuotetaan ja kulutetaan hyvin erilaisilla tavoilla kuin aikaisemmin. Muutoksen ytimessä sähköverkkojen on kuitenkin palveltava tehokkaasti kaikkia osapuolia kaikenlaisissa olosuhteissa. Samalla jakeluverkkoyhtiöiden on kyettävä investoimaan ja pitämään verkot hyvässä iskussa.

Muuttuvassa maailmassa jakeluverkkotoiminnan kulujen kattamiseksi kerättävien siirtopalvelumaksujen rakenne ei kuitenkaan vastaa sähköverkoille aiheutuvia kustannuksia. Nykyisin käytössä olevat siirtopalvelumaksut periytyvät ajalta ennen sähkömarkkinalakia, jolloin sähkö oli asiakkaalle kokonaistuote kattaen sähköenergian ja sen jakelun.

Siksi Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto ovat ryhtyneet kehittämään rakenteeltaan uudenlaista jakeluverkkotariffia. Tariffiuudistuksen tavoitteena ei kuitenkaan ole kerätä asiakkailta nykyistä enemmän rahaa. Tarkoituksena on luoda hinnoittelujärjestelmä, joka kohdistaisi asiakkaiden sähkönverkon käytöstä aiheutuvat todelliset kustannukset nykyistä oikeudenmukaisemmin. Tariffiuudistuksen jälkeenkin jakeluverkkoyhtiöiden hinnoittelun kohtuullisuutta valvoo viranomaisena Energiavirasto.

Energiasta tehoon

Nykyisin jakeluverkon palveluita käyttävien asiakkaiden verkkopalvelumaksu — siirtohinta — määräytyy asiakkaalle siirretyn sähköenergian määrän perusteella. Tämän lisäksi asiakas maksaa kiinteän perusmaksun, joka yleensä määräytyy kiinteistön pääsulakkeen koon mukaan. Tutkijoiden mielestä energiaperusteinen tariffi on kuitenkin aikansa elänyt — se ei vastaa energiajärjestelmässä tapahtuneita muutoksia.

Energiaan perustuvan tariffin tilalle tutkijat ehdottavat tehoon perustuvaa tariffia. Se muistuttaa tietoliikenneverkoissa sovellettavaa hinnoitteluperiaatetta, jolloin asiakas maksaa varaamansa kaistan leveyden perusteella. Sähköverkossa tietoliikenneverkon kaistan leveyttä vastaisi asiakkaan varaaman sähkötehon suuruus.

Tehoperusteisella jakeluverkkotariffilla on monia hyviä vaikutuksia. Tehoperusteinen hinnoittelu kattaa ennen kaikkea sähkönverkon käytöstä aiheutuvat todelliset kulut. Silloin jokainen asiakas maksaa vain aiheuttamiensa kulujen perusteella — samalla sähköverkkoa käyttävien asiakkaiden kesken toteutuu oikeudenmukaisuuden periaate.

Tehoon perustuva hinnoittelu lisää myös asiakkaan mahdollisuuksia vaikuttaa verkkopalvelumaksun suuruuteen. Jos asiakkaan sähkönkäyttö aiheuttaa sähköverkkoon tehopiikkejä, joutuu hän maksamaan aiheuttamistaan piikeistä ylimääräistä. Sähköverkon tasainen kuormittaminen taas pienentää asiakkaan verkkopalvelulaskua. Tutkijat toteavat, että tehoperusteinen hinnoittelu kannustaa energiatehokkuuteen ja luo mahdollisuuksia kehittää sähkönkäyttäjille uusia palveluita.

Tekniikka ei ole este

Sähköverkkoihin asennettu tekniikka ei ole este uudistaa sähkön siirtohinnoittelun rakennetta. Nykyisin lähes kaikkiin kulutuspisteisiin on jo asennettu älykäs kulutusmittari, joka tuottaa riittävästi tarvittavaa tietoa. Tehotariffi on ollut käytössä jakeluverkkoon liittyneillä suuremmillä asiakkailla jo pitkään, joten kokemuksia tehoperusteisesta hinnoittelusta on jo kertynyt. Lahdessa ja Helsingissä tehotariffia on ehditty soveltaa myös pienemmillä asiakkailla.

Tariffien rakennetta ei tarvitse muuttaa kerralla. Pienasiakkaiden osalta nykyisin käytössä olevaan tariffirakenteeseen voidaan aluksi lisätä tehoon perustuva maksukomponentti, jonka osuutta kasvatettaisiin vähitellen. Samalla nykyisen tariffirakenteen sisältämiä perusmaksuja ja energiamaksuja voitaisiin pienentää. Tutkijoiden mielestä esimerkiksi viiden vuoden pituista siirtymäaikaa käytettäessä voitaisiin välttää suuret vuotuiset muutokset asiakkaiden verkkopalvelumaksuissa.

— Onnistunut siirtyminen uuden tariffin käyttöön edellyttää jakeluverkkoyhtiöiltä huolellista suunnittelua, tutkijat huomauttavat.

— Asiakaspalautetta on kerättävä aktiivisesti ja uuden tariffin vaikutuksia on seurattava ja analysoitava. Ymmärrettävään asiakasviestintään on syytä panostaa.

Jakeluverkon tariffirakenteen kehitysmahdollisuudet ja vaikutukset -tutkimuksen toteuttivat Lappeenrannan teknillisen yliopisto (LUT) ja Tampereen teknillisen yliopisto (TTY). Tutkimustyön rahoitti Sähkötutkimuspooli. Tutkimusraportin voi ladata omalle koneelle täältä.

TAUSTAA

Sähköverkot ovat energiajärjestelmän osa

Sähköntuotanto, myynti, jakelu ja käyttö muodostavat yhteiskunnan kannalta energiajärjestelmän. Järjestelmän jokaisen osan pitäisi toimia mahdollisimman tehokkaasti, jotta kansantalous ja sähkönkäyttäjät saisivat irti järjestelmästä mahdollisimman suuren hyödyn. Taloudellisen hyödyn lisäksi energiajärjestelmän odotetaan auttavan vähentämään kansakunnan ilmastopäästöjä kustannustehokkaasti.

Energiajärjestelmässä jakeluverkkoyhtiöt vastaavat sähkön jakelusta kotitalouksille ja muille sähkön käyttäjille. Paikallinen tai alueellinen sähkönjakelu tapahtuu suurimmaksi osaksi keskijännite- ja pienjänniteverkossa. Keskijännite- ja pienjänniteverkossa jakelujännite on yleensä 20 000 volttia tai 400 volttia. Kiinteistöjen pistorasioista saatavan sähkön jännite on 230 volttia, johon jakeluverkkoon asennettu tekniikkaa lopulta verkossa virtaavan sähkön muuntaa.

Tulevaisuudessa energiajärjestelmän ennustetaan muuttuvan hyvin dynaamiseksi. Muutos heijastuu myös jakeluverkkoihin. Sähkön tuotannon, kulutuksen ja hinnan vaihtelut lisääntyvät. Samalla energiajärjestelmään lisätään entistä enemmän säätilan mukaan vaihtelevia voimalaitoksia — aurinko- ja tuulivoimaa. Sähköautot yleistyvät ja kotitaloudet käyttävät yhä enemmän elektronisia laitteita. Vaihtelevaa sähkönkulutusta tasaamaan taas jakeluverkkoihin kytketään erilaisia sähkövarastoja — esimerkiksi suuria akkulaitoksia.

Muutoksessa jakeluverkkojen on pysyttävä vakaina. Niiden on kyettävä ottamaan vastaan nopeasti vaihtelevaa sähköntuotantoa ja niiden on tarjottava neutraali markkinapaikka sähköntuottajille ja sähkökauppiaille. Samalla jakeluverkkoyhtiöiden on kyettävä investoimaan uuteen säävarmaan teknologiaan ja saneerattava vanhentuvia verkkoja.

Energiauutiset on aikaisemmin käsitellyt tehoperusteista siirtohinnoittelua täällä.

Kuva Antero Aaltonen