Vaikka alustavat arviot vuoden 2014 energiankulutuksesta viittaavat kehityksen jatkuvan samansuuntaisesti, jäsenmaiden on komission mukaan tehtävä enemmän, sillä nyt niiden yhteenlasketut tavoitteet yltävät 17,6 prosenttiin primäärienergian kulutuksesta laskettuna.

Suomen on vaikea saavuttaa tavoitettaan

Raportissa korostetaan, että energiatehokkuuden päämääränä on katkaista linkki energiankulutuksen ja talouskasvun väliltä, kuten Kansainvälinen Energiajärjestö IEA:kin vuosiraportissaan World Energy Outlook 2015 painotti.

Tähän nähden komissio antaa sapiskaa paitsi Kroatialle, Kreikalle ja Romanialle myös Suomelle, joiden primäärienergian kulutuksen arvioidaan kasvavan nopeammin kuin talouden vuosin 2014–2020. Suomen primäärienergian kulutuksen ennustetaan olevan 35,9 Mtoe (milj. ekvivalenttista öljytonnia) vuonna 2020.

Ja kuin pisteenä iin päälle, Suomi on Kroatian, Kyproksen, Kreikan, Italian, Portugalin ja Romanian kanssa myös siinä seurassa, jossa loppuenergian kulutuksen kasvuluvut on arvioitu suuremmiksi kuin ennustettu talouskasvu vuosien 2014 ja 2020 väillä.

Suomen loppuenergian kulutuksen ennustetaan olevan 26,7 Mtoe vuonna 2020. Arvioitu kasvu vuodesta 2013 vuoteen 2020 on noin 2 prosenttia. Kun se suhteutetaan tuon ajanjakson vuotuisiin talouskasvulukuihin, joista parhaimmankin arvioidaan olevan 1,5 prosenttia, ei energiatehokkuuden lisääntymiselle jää juuri tilaa.

Useimmat maat ovat nostaneet tavoitetasoaan

Vuoden 2014 kansallisissa energiatehokkuuden toimenpideohjelmissaan Itävalta, Bulgaria, Kroatia, Kypros, Kreikka, Unkari, Italia, Slovakia ja Espanja ovat asettaneet kunnianhimoisemmat tavoitteet loppuenergian kulutuksilleen kuin vuonna 2013. Vain Malta ja Puola ovat pienentäneet tavoitteitaan vuodesta 2013.

Primäärienergian kulutuksessa Kypros, Ranska, Kreikka, Unkari, Irlanti, Malta, Espanja ja Ruotsi ovat kohottaneet tavoitetasoaan alkuperäisestä tavoitetasosta, kun taas Bulgaria, Kroatia ja Slovakia ovat madaltaneet kunnianhimotasoaan.

Teollisuus on leikannut kulutustaan 15 prosenttia

Vuonna 2005 EU:n energian loppukulutus oli 1186 Mtoe, mistä se laski 1102 Mtoe:niin vuoteen 2012 mennessä. Seuraavana vuonna tuli kuitenkin pientä takapakkia, kun kulutus nousi 1105 Mtoe:niin 2013.

Kasvu johtui raportin mukaan pääasiassa energiankulutuksen lisääntymisestä Itävallassa, Belgiassa, Tshekissä, Rankassa, Saksassa, Unkarissa, Irlannissa, Hollannissa, Slovakiassa ja Britanniassa.

Eniten energiankulutustaan on leikannut teollisuus, jossa leikkaus on ollut 15 prosenttia vuosien 2005 ja 2013 väillä. Teollisuuden energiankulutuksen väheneminen on kuitenkin johtunut pitkälti talouskriisistä ja rakennemuutoksista, mutta osittain myös energiatehokkuustoimista, raportissa todetaan.

Asumisen energiankulutus lisääntyi 3 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2013, kun taas liikenteessä kulutus väheni samana aikana 6 prosenttia. Palvelusektorilla energian loppukulutus kasvoi 6 prosenttia 2005 - 2013, mutta toimiala kasvatti samaan aikaan tuottavuuttaan 11 prosenttia, mikä johti parempaan energiatehokkuuteen.

Kuva: Euroopan komissio