Suomessa on tehostettu energiankäyttöä kansallisella tasolla vapaaehtoisin keinoin jo 90-luvulta lähtien. Uusi energiatehokkuussopimuskausi on sarjassaan kolmas ja se jatkaa tämän vuoden lopussa päättyvää kautta 2008–2016.

Suomi on yksi harvoista Euroopan maista, joissa vapaaehtoinen sopimusmenettely toimii ja tuottaa hyviä tuloksia. Energiatehokkuustoimia aktiivisesti toteuttaneiden yritysten ja kuntien ansiosta vuoden 2015 alussa säästyi energiaa vuositasolla yli 600 000 omakotitalon vuosittaisen energiankäytön verran ja vastaavasti hiilidioksidipäästöt vähenivät yli 3,5 miljoonaa tonnia.

Ministeriöt ja toimialaliitot allekirjoittavat sopimukset 14.10.2016 Säätytalolla. Yritykset ja kunnat, joita halutaan laaja joukko mukaan, voivat liittyä sopimukseen jo tilaisuuden yhteydessä

Tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa

Vapaaehtoisuuteen perustuvat sopimukset ovat valtion ja toimialojen yhdessä valitsema keino täyttää Suomelle asetetut kansainväliset energiatehokkuusvelvoitteet ilman uutta lainsäädäntöä tai muita uusia pakkokeinoja.

Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa. Niiden tavoite on kattaa yli puolet EU:n energiatehokkuusdirektiivissä Suomelle asetetusta sitovasta energiansäästötavoitteesta. Ne ovat konkreettinen osa Suomessa tehtävää ilmastonmuutoksen vastaista työtä.

Ensi vuonna käynnistyvään sopimuskauteen 2017–2025 on sitoutumassa laaja joukko suomalaisia toimialoja. Mukana ovat Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, Kuntaliitto ry, RAKLI, Elintarviketeollisuus ry, Energiateollisuus ry, Kaupan liitto ry, Kemianteollisuus ry, Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Metsäteollisuus ry, Teknologiateollisuus ry, Öljy- ja biopolttoaineala ry, Öljyalan Palvelukeskus Oy ja Lämmitysenergia Yhdistys ry.

Sopimusten toimeenpanosta vastaavat työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö ja Energiavirasto yhteistyökumppaninaan Motiva.

Kuva: Scanstockphoto