Energiateollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Matti Rintanen on huolissaan säätövoimakapasiteetin kutistumisesta Suomessa.

Energia on Ukrainan kriisin seurauksena tiedostettu turvallisuustekijäksi. Siksi energiajärjestelmän toimivuus on syytä varmistaa kaikissa olosuhteissa. Rintasen mielestä energian osalta jatkuvuuden hallinta on toiminut Suomessa hyvin, mutta ongelmiakin on. Kotimaista tuotantokapasiteettia tarvittaisiin kipeästi lisää uhkaavaa teho- ja säätövoimavajetta paikkaamaan. Rintanen muistuttaa, että talvella sähkön huipputehontarve on Suomessa noin 15 000 megawattia.

— Viime talvena pystyimme tuottamaan tehoa parhaimmillaan vain alle 12 000 megawattia, vaikka koko kapasiteettimme oli käytössä ilman häiriöitä.

Rintasen mielestä suomalainen voimalaitoskapasiteetti ei ole jatkuvuuden hallinnan kannalta riittävällä tasolla — Suomi on varsinkin tehon osalta pitkälti länsituonnin varassa.

Säätövoiman osalta tilanne on samankaltainen. Voimalaitoksia on poistunut markkinoilta ja poistuu edelleen.

Ylikapasiteetista ei pelkoa

Suomessa sähkön kysyntä on kääntynyt laskuun, jonka seurauksena uusien investointien tarpeellisuus on ajoittain kyseenalaistettu. Tilanteen on väitetty johtavan sähköntuotannossa ylikapasiteettiin. Rintasen mielestä ylikapasiteetin vaaraa ei kuitenkaan ole.

— Päinvastoin heikentyneen tehotilanteen ja vähenevän säätövoimakapasiteetin vuoksi Suomi tarvitsee uusia voimalaitoksia.

Rintanen huomauttaa, että omaehtoisen sähkönviejän rooli sopisi hyvin Suomelle.

— Parempi olla sähkönviejä silloin, kun se meille sopii kuin olla sähkön tuoja silloin, kun se sopii naapureillemme.

Rintanen muistuttaa, että Suomella ei ole käytettävissään minkäänlaista optiota Venäjän, Ruotsin, Norjan tai Viron energiajärjestelmiin silloin, kun oma energiaturvallisuus on vaarassa.

— Vuosia kestäviä voimalaitos- tai verkkoinvestointeja, turvesoiden valmistelua tuotantokuntoon tai puunkuljetusten logistiikkaverkostoa ei rakenneta kriisin ollessa jo päällä.