Komissaarit Miguel Arias Cañete (oik.) ja  Maroš Šefčovič ovat olleet Energiaunionin keskeisiä arkkitehtejä.

Satojen neuvottelutuntien ja lähes viiden vuoden jälkeen Energiaunioni on saatu “kasaan”, totesi energia- ja ilmastokomissaari Miguel Arias Cañete EURACTIV-julkaisulle. Saavutus on hänen mukaansa maailman kunnianhimoisin ja edistynein ilmasto- ja energiarakennelma.

Cañeten mielestä nykykomission viimeisin vuosikatsaus paljastaa, että Energiaunioni on vahvistanut merkittävästi Euroopan energiaturvallisuutta. Katsauksessa kehutaan energiaeristyksissä olleiden alueiden kuten Baltian ja Pyreneiden niemimaan linkittämistä sähkö- ja kaasuyhteyksillä muuhun Eurooppaan.

Eräs vanhempi EU-lähde totesi Energiaunionin olevan enemmän kuin vain Venäjän vastustamista. Silti yksi tärkeimmistä viimeisten viiden vuoden kehityskohteista on ollut Baltian kantaverkon irrottaminen Venäjän kantaverkosta.

Tavoitekiistaa

Energiaunionia koskevassa neljännessä vuosikatsauksessa ei kuitenkaan maalailla ruusuisia kuvia muilta kehityskohdealueilta. Erityisesti kritiikkiä saavat vuoden 2020 uusiutuvan energian tavoitteet.

Unioni saavuttanee uusiutuvan energian kokonaistavoitteensa (20 %) kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä, mutta katsauksessa painotetaan, että osa yksittäisistä jäsenvaltioista painii omien tavoitteidensa kanssa, mikä saattaa jarruttaa seuraavan tavoitteen saavuttamista, eli 32 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Lyhyellä tähtäimellä komissio on kehottanut omien tavoitteidensa kanssa painivia jäsenmaita hyödyntämään energialainsäädännön sallimaa uutta piirrettä, jonka mukaan jäsenmaat voivat vaihtaa tilastodataa keskenään.

Luxemburg ja Liettua hyödynsivät hiljattain mekanismia. Operaatiossa Luxemburg maksoi Liettualle arviolta 10 miljoonaa euroa siitä, että Liettuan ylijäämäisestä uusiutuvan tilastosta siirrettiin Luxemburgin alijäämäiseen tilastoon riittävä määrä uusiutuvaa, millä jälkimmäinen maa kykenee saavuttamaan vuoden 2020 uusiutuvan tavoitteensa.

Vuoden 2020 tavoiteaikataulun lähestyessä kovaa vauhtia komissio on kehottanut jäsenvaltioita kiihdyttämään uusiutuvan energian kapasiteetin pystyttämistä ja varmistamaan energiatehokkuuden lisäämistä.

Potentiaalia avaamaan

Siitä huolimatta vuonna 2017 kirjattiin energiankulutuksessa kasvua, kun vuodesta 2014 lähtien kulutuskäyrä oli hiljalleen tullut alaspäin. Energia-analyytikkojen mukaan kasvun taustalla ovat olleet epäsuotuisa sää, talouskasvun kiihtyminen ja riittämättömät energiansäästötoimet.

Energiatehokkuuden kohdalla onkin olemassa riski, että EU epäonnistuu tavoitteessaan parantaa sitä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, ellei lisäponnistuksia tehdä. Tavoite on tällä hetkellä 17 prosentissa, ja komission raportin mukaan toimien täytäntöönpanossa on havaittavissa viivästyksiä, eikä uusia politiikkatoimia ole näköpiirissä.

Vaikka tavoitteet ovat tärkeitä, EU-lähteiden mukaan energiamarkkinan toimivuus on todellinen menestystarina Energiaunionin tähänastisessa kehityksessä. Markkinaa ohjaavat säännöt takaavat, että tavoitteet ”eivät toimi seininä tai ansoina”, kun sääntelyllä varmistetaan EU:n pysyminen vuoden 2030 tavoitetiellä.

EU-johdon on nyt päätettävä, kuinka panna toimeen sääntely – joko puhtaan byrokraattisena kirjoituspöytäharjoituksena tai jonkinlaisena rakentavampana ja investointisuuntautuneena. Uuden lain mukaan jäsenmaiden on toimitettava komissiolle energia- ja ilmastosuunnitelmansa, jolloin unioni voi tarkastaa, että yksittäiset politiikkatoimet ovat riittäviä esimerkiksi päästöleikkausten osalta.

Kansalliset suunnitelmat syyniin

Jäsenmaiden energia- ja ilmastosuunnitelmien määräaika oli tammikuussa, ja vaikka muutamat maat olivatkin myöhässä kotitehtäviensä kanssa, kaikkien ponnistelut ovat nyt komission selvitettävinä. Kesäkuuhun mennessä komissio on luvannut antaa niistä suosituksiaan.

Jäsenmaiden omat energia- ja ilmastosuunnitelmat ovat olennainen pohja koko EU:n vuoden 2030 tavoitteille ja myös Pariisin sopimuksen sitoumuksille.

Cañete on kertonut EURACTIV:lle, että vaikka suunnitelmien on tarkoitus olla luonteeltaan alustavia arvioita, monet jäsenmaat ovat sisällyttäneet niihin otsikkolukuja ja -tavoitteita ilman yksilöityjä politiikkatoimia ja mittareita, joilla tavoitteet voidaan saavuttaa.

Energiakomissaari lisäsi, että haluamme enemmän selvyyttä ja tietoa monilta jäsenmailta, kun luonnostelemme suosituksemme. Useiden energiajärjestöjen ja eturyhmien käsitys on, että jäsenmaat sortuivat virheeseen lisätessään vuoden 2030 tavoitteita sen jälkeen, kun luonnoksia suunnitelmista oli vuotanut julkisuuteen.

- Nykyisillä yhteenlasketuilla panostuksilla ei savuteta 32,5 prosentin energiatehokkuustavoitetta. Se on kuitenkin energiamuutoksen suurimpia velvoitteita, sanoo energiansäästön kattojärjestön (Coalition for Energy Savings) pääsihteeri Stefan Scheuer.

Uusiutuvan energian osalta Wind Europesta todetaan, että politiikkatoimet maakohtaisissa suunnitelmissa eivät vain ole riittäviä. Keskeisillä aloilla on vielä paljon aukkoja, esimerkiksi se, kuinka jäsenmaat suunnittelevat saavansa lisää uusiutuvaa sähköä teollisuuteen, lämmitykseen ja liikenteeseen, Euroopan tuulijärjestö korostaa.

Teksti: Jukka Kortelainen/ Kuva: Euroopan komissio