Valtio ei saa vastinetta maksamilleen energiaveropalautuksille, toteaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tuore selvitys. Tutkijat ihmettelevät miksi valtio hukkaa vuosittain yli 200 miljoona euroa energiaintensiivisen teollisuuden verotukiin.

Veronpalautusjärjestelmä ei ole parantanut paljon energiaa käyttävien yritysten kilpailukykyä, koska kilpailukyky ei ole kiinni energiaveroista. VATT:n mielestä energiaverotuki on myös ristiriidassa Suomen ilmastovelvoitteiden kanssa.

— Suomalainen teollisuus maksaa ylipäätään sähköstään huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Tanskan, Saksan tai Britannian teollisuus. Energiaverojen osuus yritysten liikevaihdosta ennen palautuksia oli vain prosentin luokkaa liikevaihdosta vuosina 2011—2014, tutkijat toteavat.

Tästä syystä energiaverotuki ei ole tutkijoiden mielestä järkevää julkisten varojen käyttöä. Energiaverohelpotukset voitaisiin hyvin poistaa heikentämättä yritysten kilpailukykyä.

Energiaveropalautusjärjestelmä suosii suuria yrityksiä: VATT:n tutkimuksen mukaan yli 95 prosenttia palautuksista päätyy kansainvälisille suuryrityksille. Yli 50 prosenttia palautuksista päätyy paperiteollisuudelle. Vuosina 2012–2014 paperiteollisuusyritykset saivat keskimäärin noin 72 prosenttia maksamistaan energiaveroista takaisin palautuksina.

— Energiaveropalautuksia saaneilla yrityksillä ei alun perinkään ole ollut kilpailukykyongelmaa. Palautuksia saaneet yritykset olivat keskimääräistä suomalaista teollisuusyritystä tuottavampia jo ennen kuin ne alkoivat saada palautuksia, erikoistutkija Saara Tamminen huomauttaa.

Verotuki vesittää päästövähennykset

Energiaverotuki vesittää yritysten kannustimet etsiä vähäpäästöisiä ratkaisuja. Samalla halut lisätä energiatehokkuutta vähenevät. Tämä on ristiriidassa Suomen ilmastotavoitteiden kanssa.

Valtio tukee energiaintensiivistä teollisuutta myös muilla tavoin. Alennetun sähköveron mukainen verotuki teollisuudelle on noin 400 miljoonaa euroa vuodessa, VATT huomauttaa.

— Turhan energiaveron palautuksen poisto tasapainottaisi julkista taloutta ja mahdollistaisi esimerkiksi ansiotuloverotuksen keventämisen, Tamminen ehdottaa.

TAUSTAA

Ei kohdistu kaikkiin samalla tavalla

Energiaverotus on keino kerätä valtiolle verotuloja ja hillitä energiankulutusta. Energiaverotus ei kuitenkaan kohdistu kaikkiin samalla tavalla. Kotitaloudet, kauppa ja palvelut maksavat käyttämästään sähköstä korkeampaa hintaa kuin teollisuus. VATT:n laskelmien mukaan kaupan ja palveluiden verollinen sähkön hinta on 15—25 prosenttia korkeampi kuin teollisuuden. Lisäksi energiaintensiivinen teollisuus on oikeutettu tuntuviin energiaverojen palautuksiin.

Suomen energiaverotusta kiristettiin vuonna 2011. Energiaintensiivisen teollisuuden verotusta kuitenkin huojennettiin jo 2012 kilpailukyvyn turvaamiseksi. Uudistus moninkertaisti energiaveron palautuksiin oikeutettujen yritysten määrän noin kymmenestä yli 140:n yritykseen. Maksettujen palautusten arvo kasvoi samalla vajaasta 10 miljoonasta eurosta yli 200 miljoonaan euroon.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen selvityksen voi imuroida koneelle täältä.

Kuva Scanstockphoto