Lipponen kirjoittaa tuoreessa raportissaan, että Pohjoismaissa on yli 350 sähköntuotantoyhtiötä, mitä pääomavaltaisella toimialalla voidaan pitää varsin suurena lukuna ja osoituksena vähäisestä integraatiosta. Suuretkin suomalaiset ja ruotsalaiset energiayhtiöt ovat pieniä suhteessa eurooppalaisiin kilpailijoihin.

Lipposen mukaan entistäkin yhtenäisemmät sähkömarkkinat ja energiapolitiikan koordinaatio edistäisivät myös rakenteellisia järjestelyitä, joita valtioiden tulisi tarvittaessa organisoida.

Selvitysmies näkee tiiviimmän pohjoismaisen markkinaintegraation ja energiapoliittisen koordinaation tärkeäksi myös Suomen energiaturvallisuuden kannalta.

– Kiireellisintä on siirtoverkkojen kehittäminen Pohjoismaiden sisällä sekä Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan välillä, riittävän toimitusvarmuuden takaaminen ja yhteisten pelisääntöjen luominen mm. uusiutuvan energian ja vähittäismarkkinoiden kehittämiseksi.

Venäjän kanssa muun muassa kaukolämpöyhteistyötä

Yhteistyömahdollisuuksista Venäjän kanssa merkittävimpinä Lipponen näkee energiatehokkuus- ja kaukolämpöhankkeet. Myös hiukkaspäästöjen vähentämisen ja lämmöntuotannon alueilla sekä cleantech-projekteissa ja modernisointiyhteistyössä mahdollisuuksia piilee.

– Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuuden esimerkki toimii edellä mainituille mallina, selvitysmies kirjoittaa.

– Hankkeet liittyvät sähköverkkoon, kaukolämpöön, energiatehokkuuteen ja kylmärakentamiseen. Mm. Fortumilla, Nesteellä ja Gasumilla on luontainen kiinnostus toimintaan tällä sektorilla.

Ydinturvallisuusyhteistyö Suomen lähialueilla Venäjän kanssa on Lipposen mukaan tärkeää Kuolan ja Sosnovyi Borin ydinvoimalaitoksilla. Hän myös muistuttaa, että arktisilla alueilla on suuria määriä ydinjätettä, joiden turvalliseen käsittelyyn ja loppusijoittamiseen Suomella on tarjottavana korkeatasoista osaamista.


Paavo Lipponen selvitti EK:n, sen jäsenliittojen Energiateollisuus ry:n, Kemianteollisuus ry:n, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n, Rakennusteollisuus RT ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n sekä TT-Säätiön pyynnöstä kestävän talouskasvun edellytyksiä arktisilla ja pohjoisilla alueilla. Lipponen luovutti raporttinsa 30.3.2015.

Tästä Pohjoinen tahtotila-raporttiin

Kuva: Jarno Juuti