Edes ydinvoimamaa Ranska ei voi väistää Energiewenden vaikutuksia. Se näkyy Birnbaumin mukaan konkreettisesti siinä, että Ranska joutuu harkitsemaan tarkkaan, kannattaako sen rakentaa enää uutta ydinvoimaa.

Myös Suomessa ydinvoiman lisärakentaminen kohtaa Saksan energiakäännöksen tuomia ongelmia. Paljon on puhuttu siitä, onko ydinvoiman rakentaminen enää kannattavaa, kun tuettu uusiutuva energia, ennen kaikkea tuuli- ja aurinkovoima painavat sähkön markkinahintaa alaspäin.

Birnbaum viittaa Britannian päätöksiin, joilla uudelle ydinvoimasähkölle taataan tuilla tietty hintataso, jotta ydinsähkön tuottaminen saadaan kannattavaksi. E.ON on vetäytynyt niin brittien ydinvoimahankkeista kuin myös suomalaisesta Fennovoima-hankkeesta.

Birnbaum ei ollut E.ONin leivissä silloin kun vetäytymispäätös Fennovoimasta tehtiin, mutta antaa selvästi ymmärtää, että päätöksen taustalla oli Saksan energiakäänne.

Energiatehokkuus uusiutuvien edelle

Birnbaum pitää Euroopan komission esittämää 40 prosentin kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitetta hyvänä, mutta ei innostu kovin paljon uusiutuvan energian lisäämistavoitteesta, vaikka komissio ei esitäkään jäsenmaille sitovia tavoitteita.

Sen sijaan Birnbaum sanoo, että energiatehokkuustavoite (30 %) pitäisi asettaa uusiutuvan tavoitteen edelle. Hänestä se on perusteltua, koska tehostamistavoite voidaan pääasiassa saavuttaa lämmityksen saralla, joka haukkaa EU:n energiatarpeesta runsaat 40 prosenttia.

Tehostamistarvetta tarvitaan silti sähkösektorillakin, sillä Saksassa sähkönkulutuksen arvioidaan jopa puolittuvan nykyisestä 528 TWh:sta vuoteen 2050 mennessä. Suomessa sähkönkulutuksen laskuun ei juurikaan uskota – päinvastoin sen uskotaan jopa kasvavan jonkin verran, kun se ottaa muilta energiamuodoilta uusia käyttökohteita.



Birnbaum haluaisi, että uusiutuvien tukia leikattaisiin Saksassa, mutta hän ei usko niin käyvän. Erityisesti monille saksalaisille maanviljelijöille tuulella tai auringolla tuotettu sähkö tuo mukavat lisätulot, joista he eivät ole valmiita luopumaan mistään hinnasta.

E.ON ei kuitenkaan haraa saksalaista energiapolitiikkaa vastaan, mikä ilmi siitä, että hän sanoo ymmärtävänsä hyvin sen, että sähköstä maksetaan hieman korkeampaa hintaa ilmaston pelastamisen vuoksi.

Polttoainemarkkinoilla USA vie ja muut vikisevät

E.ON-toimensa ohessa Birnbaumilla on myös luottamustoimi Maailman Energiajärjestössä, jossa hän on WEC-European varapuheenjohtaja. Näin ollen hän seuraa maailman polttoainemarkkinoita tarkasti.

Birnbaumin mukaan Yhdysvallat määrittää tällä hetkellä energiantuotannon polttoainemarkkinoita vahvalla otteella, kun se liuskekaasutuotantonsa ansiosta voi käyttää itse edullista kaasua ja viedä muualle kivihiiltä.

Euroopassa kivihiili on halpaa mutta kaasu kallista, kun sitä pitää tuoda huomattavat määrät arvaamattomalta Venäjältä. Tässä raossa uusiutuvien käyttö kasvaa, mutta myös kivi- ja ruskohiiltä on käytetty viime vuosina paljon.

Hiilidioksidipäästöt ovat nekin kasvaneet, kun päästöoikeuksien hinnat ovat olleet niin alhaalla. Päästökauppajärjestelmään Leonhard Birnbaum toivoisikin nopeaa rukkausta.

Kuva: E.ON