Frans Timmermans vuoden 2020 Euroopan vihreäksi pääkaupungiksi nimetyn Lissabonin juhlallisuuksissa 11. tammikuuta. 

Ursula von der Leyenin johtama komissio ehdottaa 10-vuotista investointisuunnitelmaa, jonka hintalappu on 1 biljoonaa eli 1 000 miljardia euroa. Sen avulla on tarkoitus tehdä Euroopasta ensimmäinen hiilineutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä.

Komission suunnitelma nojaa ensi sijassa EU:n seuraavaan pitkän ajan budjettiin, josta parhaillaan käydään ankaria neuvotteluja jäsenmaiden kesken. Mutta myös kansallisilta hallituksilta odotetaan EU- rahoitukseen perustuvaa vihreää panostusta kuten myös Euroopan Investointipankilta sekä yksityisiltä sijoittajilta ja julkisilta organisaatioilta.

Siirtyykö raskain taakka Euroopan investointipankin harteille?

Mutta laajasta rahoitusrintamasta huolimatta näin suuren summan kokoon saaminen herätti heti kysymyksiä. Parlamentin budjettikomitean puheenjohtaja, Belgian entinen valtiovarainministeri Johan Van Overtveldt totesi, että lisääntyvää kiertotaloutta toki suositaan, mutta että lupausten ja rahan kierrättämistä vastustetaan.

- Luova tilinpito ja rahoitusseikkailut eivät vie komissiota kovin pitkälle biljoonan euron haalimisessa, mitä tarvitaan sen uusien ilmasto- ja energiasuunnitelmien toteuttamiseksi, parlamentin Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmään (ECR) kuuluva Van Overtveldt sanoi.

Hän lisäsi vielä, että Vihreän diilin rahoitusesityksessään komissio esittää EU:n tulevan pitkän ajan budjetin vastaisia ehdotuksia ja vierittää melkoisen taakan investointipankki EIB:n harteille. Van Overtveldtin mukaan onkin epäselvää, mistä loppurahoitus lopulta tulee.

Komission johto toivoo kuitenkin saavansa investoinnit liikkeelle mahdollisimman nopeasti. Puheenjohtaja von der Leyen sanoi Vihreään diiliin liittyvän tärkeitä investointitarpeita, jotka komissio haluaa kääntää investointimahdollisuuksiksi. Hänen mukaansa komission biljoonan euron esitys näyttää suuntaa ja laittaa liikkeelle vihreän investointiaallon.

Rahalupauksilla rauhoitetaan hiilialueita

Lupaus riihikuivasta rahasta on tarkoitettu myös rauhoittamaan mielialoja seuduilla, jotka joutuvat kohtaamaan hiilettömyyteen pyrkimisen kustannukset ja epävarmuuden. Vihreän diilin toimeenpanosta vastaava komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans sanoo esityksen olevan viesti Espanjan Asturian, läntisen Makedonian ja Sleesian hiilikaivostyöläisille sekä Irlannin ja öljyliuskeesta riippuvaisen Baltian turpeennostajille.

- Tiedämme, että polku ilmastoneutraaliuteen on jyrkkä. Ja tiedämme, että puhtaamman tulevaisuuden näkymää pidetään yleisesti ottaen tervetulleena, mutta sinne johtava tie näyttää tällä hetkellä pelottavalta, Timmermans totesi.

Osana laajempaa muutossuunnitelmaa komissio esittää lisäksi seitsemän vuoden ajalle 100 miljardia euroa siirtymämekanismeihin, joilla energiasiirtymä voitaisiin toteuttaa mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Mutta tästä summasta vain noin 10 prosenttia olisi tarkoitus tulla unionin seuraavasta pitkän ajan budjetista, mikä sekin on tietysti 27 jäsenmaan hyvän tahdon varassa.

Komissio arvioi, että oikeudenmukaista siirtymämekanismia voitaisiin rahoittaa osittain kansallisille hallituksille annettavista koheesiovaroista, joilla pyritään vähentämään epätasa-arvoa EU:ssa. Monia jäsenmaita odottavat kuitenkin roimat koheesiorahojen leikkaukset komission talousarvioesityksessä vuosille 2021-2027.

Komissio kaavailee vipuvoimaksi myös julkista rahoitusta ja yksityisten investointien synnyttämistä InvestEU -ohjelman kautta. Lisäksi se haluaa jäsenvaltioiden kansallisista budjeteista sijoituksia puhtaan energian rahastoihin.

Siirtymärahaston 7,5 miljardin jakoa odotetaan

Strasbourgissa pidetyssä Euroopan parlamentin istunnossa vihreä saksalaismeppi Niklas Nienaß otti tähtäimeensä Timmermansin sanomalla ”molempien tietävän, että oikeudenmukaisessa siirtymärahastossa ei ole 100 miljardia euroa vaan 7,5 miljardia euroa. Kun taikuri yrittää hämätä yleisönsä tuollaisella tavalla, kutsumme sitä silmänkääntötempuksi”, Nienaß jatkoi.

Toistaiseksi komissio ei ole eritellyt sitä, kuinka paljon kukin jäsenmaa voi odottaa saavansa esitetystä 7,5 miljardista uutta rahaa oikeudenmukaisiin siirtymätoimiin. Hallitukset ovat kuitenkin jo ryhmittyneet asemiin rahan saamiseksi.

Sen sijaan komissio on julkistanut monimutkaisen kaavan, jolla määritellään kullekin jäsenmaalle myönnettävä rahoitus. Kriteereinä käytetään muun muassa teollisuuslaitosten päästämiä kasvihuonekaasumääriä, kivi- ja ruskohiiliteollisuuden kaivosten työllistävyyttä sekä BKT/ henki verrattuna EU:n keskiarvoon. Komissio esittää lisäksi 2 miljardin kattoa sille, kuinka paljon yksittäinen jäsenmaa voi saada rahoitusta siirtymätoimiin.

Kunhan komissio julkistaa jakoehdotuksensa, kansalliset jyvitykset aiheuttanevat jännitteitä jäsenmaiden pääkaupungeissa, kun hallitukset ryhtyvät kilpaan lisärahoituksen saamisesta omille äänestäjilleen.

Lähde: POLITICO

Teksti: Jukka Kortelainen/ Kuva: EPA-EFE/Manuel de Almeida