EU:n energiapolitiikkaa koskevassa vuosikatsauksessaan (2014) IEA toteaa, että fossiilisten polttoaineiden tuotannon huvetessa Länsi-Euroopassa, etenkin Tanskassa ja Hollannissa, kaasuntuonnin Venäjältä odotetaan kasvavan vuosien 2020 ja 2030 välillä.

Tarjontaa monipuolistavan nesteytetyn maakaasun (LNG) tuonti EU:iin on vajonnut ennätysmäisen alas vuonna 2014, suunnilleen puoleen vuoden 2010 tasosta.
EU:lta jäänyttä noin 70 prosentin vapaata kapasiteettia on paikkailtu viemällä LNG:tä enenevässä määrin Aasiaan, jonka markkinat ovat vetäneet Yhdysvalloista jo lähes kaiken keskipitkän aikavälin LNG-tarjonnan ja nostaneet samalla tuontihintoja.

Liuskekaasu voisi vahvistaa EU:n energiaturvallisuutta, mutta siihen kohdistuu voimakasta poliittista vastustusta muutamissa jäsenvaltioissa, muun muassa Saksassa.

– EU on kiinni Venäjän kaasussa vielä jonkin aikaa, eikä asia siitä miksikään muutu, IEA:n pääjohtaja Maria van der Hoeven sanoi Euroopan komissiolle Brysselissä joulukuun alussa.

EU.n kaasuntuonnista 15 prosenttia Ukrainan kautta

Energiaturvallisuus on ollut EU-päättäjien ykkösasioita vuodesta 2009 lähtien, kun Venäjän ja Ukrainan välinen kaasukiista keskeytti toimitukset jäsenmaihin. Tänä vuonna pitkittyvä Ukrainan kriisi uhkasi kaasutoimituksia uudelleen, kunnes lokakuun lopulla Venäjä ja Ukraina pääsivät sopuun talvitoimituksista.

Suunnilleen 15 prosenttia EU:n maakaasun tuonnista tulee Ukrainan kautta. Kuudelle jäsenvaltiolle, muun muassa Bulgarialle ja Slovakialle, venäläinen Gazprom on ainoa toimittaja.

EU tuo 53 prosenttia käyttämästään energiasta – tässä mielessä se on maailman suurin energian tuoja. Se tarvitsi entistä läheisempää yhteistyötä tuottaja-, kauttakulku- ja kuluttajamaiden kesken, IEA toteaa katsauksessaan.

– Menestyäkseen EU:n on saavutettava vahvempi neuvotteluasema ja oltava yhtenäisempi ulkoisessa energiapolitiikassaan.

Lähde: EurActiv

Kuvat: Scanstockphoto ja Helen