Talvipaketiksi kutsulla energia-alan sääntelypaketilla on kolme päätavoitetta: paaluttaa Euroopan johtopaikka uusiutuvan energian osalta, asettaa energiatehokkuus ykköseksi ja parantaa kuluttajien asemaa. Lakiesitysten sekä niitä tukevien toimintasuunnitelmien ja rahoitusvälineiden tarkoituksena on varmistaa, että EU-maat onnistuvat toteuttamaan vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteet. Paketti muodostaa kokonaisuuden yhdessä kesällä annetun päästökauppasektorin ulkopuolisia toimialoja koskevan esityksen kanssa.

Suomalaisten päähuomio keskittyy uusiutuvan energian direktiiviuudistukseen, jossa linjataan muun muassa biomassan kestävyyskriteerit ja kehittyneiden biopolttoaineiden kohtalo. Mutta paketti sisältää paljon muutakin. Lakiesitykset kattavat uusiutuvien lisäksi energiatehokkuuden, sähkömarkkinoiden uudistuksen sekä energiaunionin hallintomallin.

Pohjoismainen malli esimerkkinä

Sähkömarkkinamallin uudistukset kuulostavat suomalaisten korviin pääpiirteissään hyviltä. Komission mukaan pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat malli, jolle koko EU:n markkinoiden tulisi rakentua. Suomelle ongelmia tuottaa lähinnä vaatimus, jonka mukaan verkko-operaattorit eivät saa enää omistaa varavoimalaitoksia.

Uudistuksilla komissio pyrkii asteittain eroon uusiutuvien tuista. Uusilla säännöillä uusiutuvien energiantuottajien on komission mukaan mahdollista ansaita tuottonsa markkinoilta. Tuet uusiutuvalle energialle ovat edelleen mahdollisia tiukkojen sääntöjen täyttyessä, samoin sallitaan valtioiden rajat ylittävän uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön tukeminen. Komissio aloittaa myös fossiilisten tukien monitoroinnin ja velvoittaa jäsenmaat laatimaan kansallisissa energia- ja ilmasto-ohjelmissaan suunnitelman tukien alasajolle. Kansallisia kapasiteettimekanismeja rajoitetaan. Lisäksi komissio esittää, että kaukolämpö- ja kaukojäähdytysverkot on avattava kilpailulle. Luvassa on myös kannusteita lämpöpumppujen käyttöönotolle.

Latauspiste parkkipaikoille

Energiatehokkuuden osalta komissio esittää, että energiatehokkuutta on parannettava vähintään 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on sitova EU-tasolla, kansallisia prosenttitavoitteita ei aseteta. Energiansäästövelvoitteita jatketaan myös vuoden 2020 jälkeen. Energian tuottajien ja jakelijoiden on säästettävä energiaa 1,5 prosenttia vuodessa.

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistuksilla pyritään saamaan eurooppalainen rakennuskanta hiilivapaaksi vuoteen 2050 mennessä. Esityksellä muun muassa vahvistetaan velvoitetta laatia rakennuksille peruskorjaussuunnitelmat. Jokaisesta julkisesta ja yli 10 parkkipaikkaa sisältävästä yksityisestä rakennuksesta on löydyttävä hintasignaalin mukaan toimiva sähköautojen latauspiste. Talvipaketti pitää sisällään myös ekodesign-työohjelman seuraavaksi kolmeksi vuodeksi ja lukuisia tuotekohtaisia energiatehokkuussäännöksiä. EU-komission laskujen mukaan toimilla voidaan vähentää energiankulutusta EU-maissa 600 TWh vuoteen 2030 mennessä eli saman verran kuin Ruotsin vuotuinen energiankulutus. 

Vähemmän raportointia, kuluttajasta kuningas
Hallintomalliasetus on Suomen kaltaisten pienten maiden mieleen. Sen tavoitteena on karsia nykyistä massiivista energia- ja ilmastoraportointitaakkaa. Esityksen mukaan jäsenmaat laativat jatkossa vain yhden kansallisen raportin, jossa keskitytään 2030 energia- ja ilmastotavoitteiden toteuttamiseen. Jäsenmaat ilmoittavat kansallisiin strategioihin pohjautuvat aikeensa komissiolle ja komissio analysoi toimien riittävyyden. Kansallisia tavoitteita voi jälkikäteen ainoastaan tiukentaa. Samalla hallintomalliesityksellä halutaan suitsia jäsenmaiden kansallista tukipolitiikkaa.

Paketin toimilla pyritään antamaan lisää valtaa myös kuluttajille. Energiantuottajat velvoitetaan tarjoamaan nykyistä kattavampaa informaatiota. Keinoina komissio listaa muun muassa älymittarit, sertifioidut vertailutyökalut, selkeärakenteiset laskut ja helpomman energian toimittajan vaihdon. Sopimuksen irtisanomismaksut kielletään. 

Toimijat virkamiehistä kansalaisjärjestöihin ovat kritisoineet kovin sanoin komission päätöstä julkistaa massiivinen kokoelma lainsäädäntöä kerralla ja näin lähellä joulua. Komission mukaan kyse on lupausten pitämisestä: vuosi 2016 on "energiatekojen vuosi". Painetta tuottavat myös uusiutuvan energian sekoittamat markkinat. Yhtenäisellä paketilla pyritään lisäksi estämään EU-sääntelylle tuttu ongelma eli ristiriitaisuudet lakiesitysten välillä. Samalla komissio haluaa voimannäytöllään osoittaa, että Brexit ei ole saanut EU-koneistoa pysähtymään.

FAKTA

EU-komission energiapaketin sisältö

1. Uusiutuvan energian direktiivi (sis. biomassan kestävyyspolitiikan)
2. Energiatehokkuusdirektiivi
3. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi
4. Sähkömarkkinamallipaketti: sähkömarkkinadirektiivin uudistusesitys, uusi sähkömarkkina-asetus, ACERia eli energia-alan sääntelyviranomaisten virastoa koskeva asetus ja sähkön toimitusvarmuusasetus
5.  Energiaunionin hallintomalliasetus
6. Vuosittainen energian hinta ja kustannusraportti (ei lainsäädäntöä)
7. Tiedonanto energiasektorin tutkimuksen, innovaatioiden ja kilpailukyvyn kasvattamisesta (ei lainsäädäntöä)
8. Tiedonanto rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta (ei lainsäädäntöä) 

teksti Heli Satuli
kuva Scanstockphoto