Komission varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič sanoo EU:n löytäneen hankkeen myötä oikean reseptin kuluvan vuosisadan teollisuuspolitiikkaan. Akkuliittouma perustuu ranskalaissaksalaiseen yhteistyöhön, joka on tähdännyt akkutuotannon edistämiseen ja sen laajentamiseen koko ketjuksi raaka-aineista tuotantoon ja kierrätykseen.

Ajatus EU:n akkuallianssin (Battery Alliance) perustamisesta syntyi runsaat kaksi vuotta sitten ja Energiaunionista vastuussa ollut Šefčovič esitteli sen helmikuussa 2018 puhtaan energian teollisessa foorumissa, joka oli osa EU Teollisuuspäivien ohjelmaa.

- Akut ovat teollisen vallankumouksen sydän ja olen vakuuttunut, että akkuteollisuus on yksi esimerkki Euroopan kyvystä nousta maailman johtavaksi innovaatioiden, hiilettömyyden ja digitalisaation keskittymäksi, Maroš Šefčovic totesi allianssin perustamiseen johtaneista syistä.

Sisämarkkinoista vastannut puolalaiskomissaari Elżbieta Bieńkowska sanoi puolestaan, että Eurooppa investoi kilpailukykyiseen ja kestävään akkuteollisuuteen. Hänen mukaansa tähtäimessä olivat kiertotalous ja puhdas liikkuminen, jotka perustuisivat raaka-aineiden turvalliseen saantiin, teknologisten innovaatioiden tukeen ja yhtenäisiin pelisääntöihin akkujen tuotannossa.

Ranska johtaa – yrityksistä mukana muun muassa BMW ja Fortum

Hankkeen johtava maa on Ranska. Sen lisäksi mukana ovat Saksa, Belgia, Suomi, Puola, Ruotsi ja Italia. Suoraan hankkeeseen liittyviä yrityksiä on 17, minkä lisäksi hankintaketjuissa on noin 70 yritystä.

Komission tiedonannon mukaan hallitusten panostukset ovat yhteensä 3,2 miljardia euroa. Sen lisäksi on odotettavissa, että yksityisiä sijoituksia tulee noin 5 miljardin euron edestä. Tuotannon on tarkoitus käynnistyä Ranskassa vuonna 2022, maan talousministeriö ilmoitti maanantaina 9.12.

Heti käynnistyessään hankkeen arvioidaan työllistävän tuhansia ihmisiä. Kun koko ketju on valmis, arviolta vuonna 2031, työllisyysvaikutus on moninkertainen.

Suurista autonvalmistajista hankkeessa ovat mukana BMW, PSA Group ja Opel. Suuria teollisuus- ja energiayrityksiä projektissa edustavat muun muassa Umicore, Solvay, BASF ja suomalainen Fortum.

Saksa ja Ranska suurimmat rahoittajat

Saksa on allianssin suurin kokonaisinvestoija 1,25 miljardin euron panoksellaan, kun taas Ranska tarjoaa hankkeeseen 960 miljoonaa euroa. Näiden panostusten suuruus alleviivaa sitä, kuinka tärkeänä kumpikin maa pitää akkuteollisuutta. Myös Italia (570 miljoonaa euroa) ja Puola (240 miljoonaa euroa) ovat suuria akkujen hyödyntäjiä. Belgian osuus on 80 miljoonaa, Ruotsin 50 miljoonaa ja Suomen 30 miljoonaa euroa.

Komissio hyväksyy tässä tapauksessa valtionavun, koska kysymyksessä on ns. yhteisen intressin hanke. Se antaa Brysselille liikkumavaraa paitsi koko unionin käsittävissä hankkeissa myös esimerkiksi rajat ylittävissä johtohankkeissa.

Kilpailuasioista vastaava komission johtava varapuheenjohtaja Margrethe Vestager sanoo akkutuotannon olevan EU-talouden "strateginen intressi". Se luo työpaikkoja ja vaikuttaa heijastavasti puhtaaseen liikkumiseen.

Kilpailuun kiinalaisyritysten kanssa?

Ranskalle ja Saksalle akkutuotantosuunnitelma tarjoaa vihjeen siitä, että uusi komissio haluaa avittaa johtavia teollisuusyrityksiä kilpasille sellaisten kapinallisten akkumarkkinapelaajien kuten kiinalaisen CATLin kanssa.

Viime kesänä Vestager kuitenkin torppasi näiden kahden maan suunnitelman yhdistää Alstom ja Siemens, minkä tarkoituksena oli synnyttää riittävän suuri rautatieyhtiö kilpailemaan Kiinan rautatiejätti CRRC:n kanssa.

Saksassa akkutuotannon laajentamiseen suhtaudutaan silti myönteisesti. Maan talousministeri Peter Altmaier sanoi maanantaina 9.12., että haluamme rakentaa innovatiivisimpiä ja kestävimpiä akkuja Saksassa ja muualla Euroopassa sekä tuottaa siten lisäarvoa ja uusia työpaikkoja.

Teksti: Jukka Kortelainen/ Kuva: Getty Images