15.09.2014, kello 10.57
Energiatehokkuuspotentiaalia maailmalla riittää
EU saa IEA:lta pyyhkeitä energiatehottomuudestaan
EU ei säästä tarpeeksi energiaa, todetaan kansainvälisen energiajärjestön IEA:n uudessa tutkimuksessa. Energiatehottomuudellaan EU vaarantaa energiansaantinsa ja heikentää ilmastotavoitteiden saavuttamista.
– Maailmanlaajuisesti energiatehokkuudessa on valtavasti kasvupotentiaalia. Mutta nykyisillä politiikkatoimilla kaksi kolmasosaa taloudellisesti hyödynnettävästä potentiaalista jää käyttämättä vuoteen 2035 mennessä, IEA:n pääjohtaja Maria van der Hoeven sanoo.
Tämä koskee van der Hoevenin mukaan myös EU:ta. Unionissa voitaisiin tehdä huomattavasti nykyistä enemmän energiatehokkuuden eteen, mutta sen merkitystä aliarvioidaan.
Energiatehokkuus jää usein periferiaan ilmastonsuojelukeskusteluissa, joissa korostuvat hiilidioksidipäästöjen vähentämistoimet, uusiutuvan energian lisääminen ja fossiilisten polttoaineiden vähentäminen.
Monet maat epäröivät investoida tarpeeksi energiatehokkuuteen, vaikka sitä ei enää aikoihin ole nähty vain yksittäisten kansalaisten energiansäästötoimenpiteinä.
BKT ja työllisyys kasvuun energiatehokkuustoimilla
Tuntuvilla energiatehokkuusinvestoinneilla joudutetaan talouskasvua, hillitään ilmastonmuutosta ja turvataan energiansaantia, IEA:n tutkimus korostaa ja esittää luotettavia numeroita väitteensä tueksi.
Maria van der Hoeven toimi Hollannin talousministerinä ennen nimitystään IEA:n pääjohtajaksi vuonna 2010. |
Mikäli EU-maat hyödyntäisivät täysipainoisesti energiatehokkuuspotentiaaliaan, BKT kasvaisi IEA:n mukaan 1.1 prosenttia. Jos taas mennään komission esittämän direktiivin mukaan, BKT:n kasvu on vain 0.25 prosenttia.
– Tämä poikkeaa perinteisestä ajattelutavasta, jonka mukaan talousuudistukset merkitsevät aina lisääntyvää energian kulutusta, van der Hoeven sanoo. Myös energian tuontia voitaisiin tehokkuustoimilla vähentää.
Työllisyyskin kohentuisi. Jos EU esimerkiksi käyttäisi vuosittain 56 miljardia euroa julkisten rakennusten remontteihin vuoteen 2020 asti, synnyttäisi se suunnilleen 760 000 uutta työpaikkaa.
Tutkimuksen mukaan hallitusten investoinnit tulisivat täysin katetuiksi energian hinnan nousuilla ja alemmilla terveydenhoitokuluilla.
– Teollisuus hyötyisi eniten säästötoimista. Yritykset voisivat parantaa työprosessejaan, minkä myötä tuottavuus ja kilpailukyky kohentuisivat. Ne eivät ainoastaan säästäisi energiaa vaan korjaisivat myös strategisen kasvun satoa, van der Hoeven toteaa.
Useat EU-maat jäänevät 2020 tavoitteesta – Suomi ei
EU on asettanut 20 prosentin energiatehokkuustavoitteen vuodelle 2020, ja puolestaan vuodelle 2030 komissio esittää 10 prosenttiyksikön tavoitelisäystä eli 30 prosentin tehostamista energiankulutukseen.
Tähän mennessä useiden jäsenmaiden toimet eivät ole olleet riittäviä vuoden 2020 tavoitteen saavuttamiseksi. Energiakomissaari Günther Oettinger julkisti heinäkuussa nämä maat, joita on yhteensä 24. Joukossa on muun muassa Saksa, mutta ei Suomi.
Tavoitteesta jääviä maita sakotetaan, mutta kuinka suurilla summilla, sitä ei ole vielä päätetty. Tehokkuustavoitteiden sisäistämiseksi tarvittaisiin van der Hoevenin mukaan EU-tason koordinointia, jotta maat kykenisivät pääsemään tavoitteisiinsa.
Kuvat: IEA ja Helsingin Energia
Kommentit