Vetoomuksen takana ovat Ranskan, Hollannin, Belgian, Ruotsin, Tanskan, Espanjan, Portugalin ja Luxemburgin hallitukset. Muun muassa EURACTIVen käsiinsä saaman vetoomuksen allekirjoittajamaat kehottavat EU:ta kiihdyttämään ilmastotoimiaan ja tilaamaan komissiolta suunnitelman siitä, miten saavutetaan kasvihuonekaasujen nollataso viimeistään vuoteen 2050 mennessä.

Silmiinpistävästi allekirjoittajien joukosta puuttuvat Saksa, Italia ja Puola. Tämä viitannee siihen, että huippukokouksessa nähdään jakolinjoja, arvioi EURACTIV.

Nollatason nettopäästöt vuoteen 2050 mennessä

Vetoomuksessa EU:ta kehotetaan nostamaan vuoden 2030 kasvihuonekaasujen vähentämistavoitettaan. Tämän halutaan tapahtuvan ennen YK:n ensi syyskuussa New Yorkissa kokoontuvaa erityisilmastokokousta, jossa maailman johtajien on tarkoitus tehdä yhteenveto Pariisin ilmastosopimuksen mukaisista päästövähennyslupauksistaan.

Vetoomuksen allekirjoittajamaat ovat sitä mieltä, että EU:n on YK:n ilmastokokouksessa esitettävä kunnianhimoiset vähennystavoitteet, mieluiten asettamalla unionin tavoitteeksi nollatason nettopäästöt viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Dokumentissa kehotetaan myös EU-maita edistämään omia kansallisia vuoden 2030 päästötavoitteitaan.

YK:n mukaan nykyiset päästövähennyslupaukset johtaisivat yli 3°C -asteen lämpenemiseen, millä tiedeyhteisön mielestä voisi olla tuhoisat vaikutukset. Se voisi johtaa lajien massasukupuuttoon ja uhata maataloudelle ja koko ihmiskunnalle elintärkeitä ekosysteemejä.

Pariisin sitoumusten maaliin saattamisessa EU:nkin nykyiset panostukset jäävät vaillinaisiksi. Näin on erityisesti joidenkin jäsenmaiden osalta. Kansainvälisen ajatushautomon Carbon Market Watchin keskiviikkona 8.5. julkaistun analyysin mukaan jäsenmaista erityisesti Italialla, Unkarilla, Puolalla ja Romanialla on vakavia puutteita sitoumuksissaan.

- Se että vetoomuksen kahdeksan allekirjoittajamaata on vahvasti sitoutunut ilmastotalkoisiin, saattaa sitoumuksistaan lipsuneet maat entistä pahempaan valoon, sanoo Agnese Ruggiero Carbon Market Watchista. Jälkeen jääneiden on aika ottaa enemmän vastuuta ja tehdä vastuullista ilmastopolitiikkaa, jolla ilmastonmuutos pidetään aisoissa, jatkaa Ruggiero, joka johtaa muutamien muiden kansalaisjärjestöjen kanssa toteutettavaa PlanUpEU -projektia.

EU halutaan takaisin ilmastojohtajan pallille

Kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa ajavat kahdeksan jäsenmaata eivät sano oikeastaan muuta kuin, että kehottavat EU:ta esiintymään ilmastotoimien tiennäyttäjänä YK:n pääsihteerin johtamassa ilmastokokouksessa 23. syyskuuta 2019. Vetoomuksen mukaan ilmastonmuutostaistelun pitäisi olla Euroopan vuosia 2019-2024 koskevan strategisen ohjelman kulmakiviä, koska toteutuessaan ilmastonmuutos vaikuttaa syvällisesti ihmiskunnan ja koko planeetan tulevaisuuteen.

Viime kesänä Eurooppa koki helleaaltoja ja tuhoisia metsäpaloja, jotka ulottuivat pohjoiselle napapiirille saakka. Se oli odottamattomien sattumien summa, mutta tiedemiesten mukaan ennusmerkki siitä, mitä ilmaston muuttuminen voi tuoda tullessaan.

- Olemme kulkemassa kohti ilmaston häiriötä, varoittaa Greenpeacen poliittinen neuvonantaja Sebastian Mang. Joidenkin valtioiden hallitukset suhtautuvat uhkaan vakavissaan, mutta sitten on hallituksia, jotka vain työntävät päänsä pensaaseen kuten Saksassa, Italiassa ja Puolassa, hän sanoo.

Vaikka hätä kasvaa, on toivoa yhä jäljellä. Viime syksynä julkaistu kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) raportin mukaan ilmaston lämpeneminen voidaan pysäyttää, mikäli päättäväisiin ja tuntuviin päästöjen vähennystoimiin ryhdytään talouden kaikilla sektoreilla kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä.

Kahdeksan vetoomusvaltiota vahvistaa tämän toteamalla, että taistelu ilmastonmuutosta vastaan vaatii syvälle luotaavaa muutosta kaikilla talouden aloilla. Se olisi niiden mukaan myös iso mahdollisuus edistää talouskasvua ja työllisyyttä Euroopassa.

Vihreä rahoitus EIB:n ykköstavoitteeksi

Ne kutsuvat ”talkoisiin” mukaan myös rahoitusalaa, niin yksityistä kuin julkista. Se olisi Pariisin tavoitteiden mukaista, kun vähintään neljännes kaikista EU:n rahoituskohteista pitäisi osoittaa ilmastonmuutosta torjuviin hankkeisiin, kuten Euroopan komissio on esittänyt.

Vetoomuspaperissa mennään jopa pitemmälle, kun siinä ehdotetaan Euroopan investointipankin perusteita muutettaviksi niin, että vihreästä rahoituksesta tulisi sen ykköspäämäärä. Tässä ehdotuksessa kaikuu Ranskan entisen Eurooppa-ministerin Nathalie Loiseaun ääni, kun hän aikanaan esitti nykyistä suurempaa EU-rahoitusta vihreään muutokseen.

- EU:n olisi uhrattava 40 prosenttia kuluistaan ekologiseen siirtymään, on sitten kyseessä maatalous, teollisuus tai kyky rahoittaa puhtaan energian tutkimusta, Loiseau on todennut.

Vaikka aika on käymässä vähiin, Greenpeacen Sebastian Mang uskoo, että ilmastokatastrofi on vielä vältettävissä. Suunnan muutos voi saattaa meidät takaisin partaalle, hän sanoo.

Teksti: Jukka Kortelainen/ Kuva: Scanstockphoto