EU:n energian loppukulutus putosi 6,4 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen 2014, kertoo Euroopan komission tutkimuskeskuksen (JRC) selvitys. Ei vaikuta äkkiseltään kummoiselta parannukselta, mutta säästönä se tarkoittaa 72 miljoonaa ekvivalenttista öljytonnia (mtoe) - suunnilleen Suomen vuotuista kokonaisenergian kulutusta.

Komission mukaan tätäkin tärkeämpää on, että EU on saavuttanut energiatehokkuustavoitteensa vuodelle 2020 jo nyt. Energiatehokkuusdirektiivissä on määritelty vuodelle 2020 energian maksimikulutukseksi EU:ssa 1086 mtoe. Tämä ei-sitova tavoite saavutettiin siis kuusi vuotta etuajassa.

Teollisuus, joka käytti 16 prosenttia EU:n kokonaisenergiasta vuonna 2014, vähensi omaa energiankulutustaan 17,6 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen 2014. Asumisen energiankulutus laski samana aikana 9,5 prosenttia.

Palvelusektori sen sijaan kasvatti energiankulutustaan samaan aikaan peräti 16,5 prosenttia. Plussan puolella (2, 2 %) oli myös liikenne, joka on yksi avainaloja ilmasto- ja energiapolitiikan onnistumisen kannalta.

Terästonniin yhtä paljon sähköä vuonna 2014 kuin vuonna 2000

Mutta onko Eurooppa todella parantanut energiatehokkuuttaan vai onko se vain hyötynyt epätavallisen pitkästä heikon talouskasvun ajasta? Kehitykseen löytyy useita selityksiä.

Teollisuus on reagoinut nouseviin energiakustannuksiin, mutta se on myös kärsinyt finanssikriisin talousvaikutuksista jo vuodesta 2008 lähtien.

Energiaintensiivisimpien teollisuudenalojen energiankulutus laski huomattavasti 2000–2014 , esimerkiksi terästeollisuuden 24 prosenttia ja kemianteollisuuden 12 prosenttia. Parhaimman energiatehokkuusparannuksen kirjasi tekstiiliteollisuus – peräti 60 prosenttia.

Kaikki nämä parannukset voi kuitenkin panna heikentyneen talouskehityksen piikkiin. Vuosina 2000 – 2014 teollisuuden sähköntarve väheni 6 prosenttia, mutta energiatehokkuudessa ei edistytty lainkaan. Teräs-, sementti- tai paperitonnin valmistukseen kului yhtä paljon sähköä vuonna 2014 kuin oli kulunut vuosituhannen vaihteessakin.

Energiatehokkaista kodinkoneista on tullut sääntö

Lähes neljänneksen EU:n energiasta vievä asuminen on edistynyt energiatehokkuudessa vahvasti. Vuosina 2000 – 2014 asumissektorin energian kysyntä on vähentynyt 10 prosenttia – eikä suinkaan kriisien vuoksi.

Kotitaloudet ovat reagoineet kaasun ja sähkön hintapiikkeihin pitämällä silmällä termostaatteja, mutta energialaskuja on madallettu myös sillä, että on hankittu aiempaa energiatehokkaampia kodinkoneita ja – laitteita.

Vuonna 2004 vain 2 prosenttia kaikista EU:ssa myydyistä kodin sähkölaitteista oli varustettu energiamerkinnällä A, kun vuonna 2014 niitä oli jo 56 prosenttia. C-merkinnän tuotteita ei ole tuotu Euroopan markkinoille vuoden 2008 jälkeen eikä B-merkinnän tuotteita vuoden 2012 jälkeen.

Kaksi vuotta sitten kiellettiin teholtaan yli 1,6 kilowattisten pölynimureiden myynti. Komission tutkimuskeskus uskoo, että vastaavanlaiset energiamerkintädirektiiviin perustuvat laajennukset ja tiukennukset ovat oikea ase kotitalouksien energiatehokkuuden parantamisessa.

Palvelusektori on soutanut toiseen suuntaan

Palvelusektori on sitä vastoin vienyt energiatehokkuutta toiseen suuntaan. Palvelut kuluttivat energiaa 16 prosenttia enemmän vuonna 2014 kuin vuonna 2000. Koko EU:n energiankulutuksesta palvelujen osuus oli 16 prosenttia vuonna 2014, kun 15 vuotta aiemmin osuus 13 prosenttia.

Vuosien 2000 ja 2010 välillä palvelusektorin energiankulutuksen kasvu oli peräti 30 prosenttia. Finanssikriisi ja sitä seurannut taloustaantuma käänsivät kuitenkin suunnan alaspäin niin, että kulutus laski 10 prosenttia huippuvuodesta 2010.

Liikenne on tehnyt täyskäännöksen

Kolmanneksen EU:n energiankulutuksesta vievä liikenne oli palvelujen tapaan energiasyöppö viime vuosikymmenellä, kun öljytuotteiden kysyntä kasvoi jyrkästi 11 prosenttia vuosien 2000 ja 2007 välillä. Mutta vuoteen 2013 mennessä tilanne oli kriisien myötä muuttunut radikaalisti. Vuonna 2014 liikenne kulutti energiaa 352 mtoe, ja kasvu vuodesta 2000 oli maltilliset 2,2 prosenttia.

Liikenteen energiatehokkuus on ottanut todistettavasti isoja harppauksia: neljänneksen suuremmasta ajoneuvokannasta huolimatta tieliikenteen energiankulutus nousi vain pari prosenttia 15 vuodessa. Tieliikenteen osuus koko sektorin energiankulutuksesta on 82 prosenttia.

Raide- ja vesiliikenteessä energiatehokkuuden parantuminen on ollut vieläkin huikeampaa. Raideliikenne vähensi energiankulutustaan 24 prosenttia ja vesiliikenne 29 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen 2014.

Kuva: Scanstockphoto