Sen sijaan että esitys olisi saanut ylenmääräisesti aplodeja, hanketta tervehdettiin kriittisillä kommenteilla. Ja asialla olivat ennen kaikkea ympäristöjärjestöt ja osa jäsenmaista, joiden pitäisi hyväksyä esitys.

POLITICO:n mukaan EU:n ilmastotavoitteiden kunnianhimon taso riippuu tänä vuonna paljolti Saksasta, joka ottaa vuoden puolivälissä unionin puheenjohtajuuden. Ennusmerkit sen suhteen eivät kuitenkaan näytä kovin hyviltä.

Viheraktivisteilta ja poliitikoilta löylytystä

Ruotsalainen nuori ilmastoaktivisti Greta Thunberg sanoi europarlamentaarikoille, että etäiset tavoitteet eivät merkitse mitään, jos päästöt pysyvät nykyisellä korkealla tasollaan vielä vain muutaman vuoden ajan. Hän kutsui ilmastosuunnitelmaa antautumiseksi.

Toisaalta taas muutamat kansalliset poliitikot varoittivat Brysseliä vallan anastamisesta. Von der Leyenin oma poliittinen perhe, Saksan kristillisdemokraatit osoittautuivat tässä suhteessa yhdeksi suunnitelman äänekkäimmistä kritisoijista.

- Tämän esityksen pitäisi taata maailman parhaat puitteet ympäristöuudistukselle. Mutta sen sijaan se lamauttaa Euroopan parlamentin ja jäsenvaltiot, sanoi meppi Markus Pieper, joka johtaa Saksan kristillisdemokraattista ryhmää europarlamentissa.

Pieperin mielestä komission esitystä mennä vuoden 2030 jälkeen jyrkempiin päästöleikkauksiin ei pidä hyväksyä, sillä se on uhka demokratialle. Hänen mukaansa tehokkaan ilmastonsuojelun on oltava demokraattisesti laillistettua.

Puolan EU-suurlähettiläs Andrzej Sados esitti puolestaan viikonloppuna huolensa siitä, että muuttuvat ilmastotavoitteet näyttävät nyt ajautuneen liiaksi komission asioiksi. Näin hänestä ei pitäisi käydä. Kummastakin kommentista heijastui huoli siitä, että jäsenvaltioiden ja parlamentin osuutta unionin lainsäädännössä oltaisiin vähentämässä.

Vihreän diilin ’toimeenpanopäällikkö’ Frans Timmermans karisti epäilykset siitä, että päätöksissä käveltäisiin kansallisten valtioiden yli. Hän sanoi, että päättäminen menetelmistä ei ole diilin isoimpia asioita.

Vuoden 2030 pulma

Lakiesitykseen kohdistuva ärtymys suuntautuu enimmäkseen vuoteen 2030. Tuohon vuoteen mennessä EU on sopinut leikkaavansa kasvihuonekaasupäästöjä 40 prosenttia. Tavoite on kuitenkin liian vähän vuosisadan puolivälin ilmastoneutraaliustavoitetta kannalta, joten von der Leyen on luvannut korottaa sen 55 prosenttiin.

Ilmastolakiesityksessä väittelyä asiasta on yritetty välttää siten, että vuodelle 2030 ei esitetä mitään numeraalista tavoitetta, vaan komissiolle on annettu tehtäväksi laatia viimeistään syyskuuksi suunnitelma siitä, miten korottaa tavoitetta.

Tämä on ärsyttänyt aktivisteja sekä joukon vihertäviä jäsenmaita ja parlamentaarikkoja, joiden mielestä syyskuu on liian myöhäinen ajankohta kohottaa unionin 2030 tavoitetta, kun otetaan huomioon marraskuussa Glasgowissa pidettävä YK:n seuraava ilmastokokous (COP26).

- Viivyttämällä EU:n vuoden 2030 ilmastotavoitteiden korottamista ja konkreettisten politiikkatoimien alleviivaamista von der Leyenin sanonta ‘eurooppalainen kuussa’ vaikuttaa enemmänkin siltä, että ‘eurooppalainen on liikenneruuhkassa,’ todetaan Euroopan ympäristötoimistosta (EEB).

Euroopan parlamentti haluaa 55 prosentin leikkaustavoitteen vuodelle 2030, minkä takana ovat myös eräät jäsenmaat, muun muassa Ranska, Hollanti ja Suomi. Mutta se on liikaa Puolan kaltaiselle maalle, joka nojaa vahvasti hiileen sähköntuotannossaan, eikä itse ole sitoutumassa vuoden 2050 ilmastoneutraaliuteen.

Se kuinka pitkälle EU menee, riippuu paljolti Saksasta

Heinäkuun alusta Saksa ottaa hoitaakseen EU:n kiertävän puheenjohtajuuden ja valvoo sen myötä ratkaisevia ilmastoneuvotteluita syksyllä. Saksa isännöi muun muassa syyskuussa pidettävää EU-Kiina -huippukokousta Leipzigissa.

- Saksalla on avainrooli siinä, että vauhditetaan prosessia, jotta saadaan sopimus aikaiseksi ennen Glasgowia, Euroopan parlamentin ympäristökomitean puheenjohtaja Pascal Canfin sanoo. Tällä hetkellä aihe jakaa syvästi Saksan hauraan oikeistovasemmistoisen hallituskoalition asettaen ympäristönsuojelijat ja maan vahvan teollisuuden jyrkästi vastakkain.

Saksalaisen vihreän mepin Michael Blossin mielestä von der Leyen on vuoden 2030 ilmastotavoitteiden viivyttelyllä tehnyt Saksan ilmastoempimisestä "mustaa ja valkoista".

Saksa loisti näkyvästi poissaolollaan viime viikolla, kun 12 pohjoisen ja läntisen Euroopan maata tanskalaisjohdolla kehottivat komissiota tulemaan ulos 2030 ehdotuksillaan “viimeistään kesäkuussa.”

- Saksa ei allekirjoittanut vetoomusta, koska meillä ei ole vielä hallituksen täyttä yhteisymmärrystä vuoden 2030 tavoitteiden nostamisesta, SPD:n johtaman ympäristöministeriön valtiosihteeri Jochen Flasbarth twiittasi keskiviikkona 4.3. Mutta hän lisäsi, että Berliini päättää aikanaan, koska mikään maa ei voi jäädä 40 prosentin tavoitteeseen, jos samalla hyväksyy vuoden 2050 hiilineutraaliustavoitteen.

Teksti: Jukka Kortelainen/ Kuva: Getty Images