22.12.2015, kello 14.33

Pariisin kokouksen välittömät vaikutukset Suomelle vähäisiä

EU:n ja Suomen linja sai vahvistusta

Pariisin ilmastosopimuksen päätöksillä ei ole välittömiä vaikutuksia suomalaiseen energiapolitiikkaan. Suomen ja EU:n ilmastopolitiikan linjaukset saivat kuitenkin vahvistusta

Pariisin ilmastosopimuksen sisältö vahvisti Euroopan unionissa tehtyjä ilmastopoliittisia linjauksia. Samalla suomalaisen energia- ja ilmastopolitiikan toteuttamiseen valettiin uutta uskoa.

Eurooppalaisen teollisuuden kilpailuasetelma muualla toimivaan teollisuuteen verrattuna ei kuitenkaan vielä täysin tasoittunut — tasavertaisuus saavutetaan vasta globaalin päästökauppajärjestelmän avulla. Energiateollisuus ry:n ilmastopolitiikan asiantuntija Joona Turtiainen toteaa, että EU:lla olisi nyt hyvät mahdollisuudet kannustaa muita maita asettamaan samankaltaisia ilmastopoliittisia tavoitteita kuin Euroopassa on asetettu. Pitkällä aikavälillä tämä tasoittaa päästövähennystoimista aiheutuvia teollisuuden kilpailukykyeroja.

— Kansallisiin päästövähennystoimiin eli maiden tekemiin päästövähennyslupauksiin kohdistuu tulevaisuudessa jatkuvia paineita, joten eri maiden väliset erot todennäköisesti tasaantuvat, Turtiainen pohtii.

Euroopan unioni ei aio Pariisin ilmastokokouksen seurauksena kiristää nykyisiä päästövähennystavoitteita. Nyt keskitytään toteuttamaan jo tehtyjä päätöksiä. EU:n energia- ja ilmastopolitiikassa onkin jo pitkään vallinnut sekava tilanne. Uusiutuvan energian lisääminen on työntänyt kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen ilmastopolitiikan ykköspaikalta sivuraiteelle. Päästöjen hinta ei ole aikoihin ohjannut markkinaehtoisesti päästöjen vähentämistä. Turtiainen arvelee, että Pariisin ilmastosopimus muuttaa eurooppalaista ajattelutapaa taas kohti markkinaehtoista päästöjen vähentämistä.

Vaikka Pariisissa ei sovittu globaalin päästökauppajärjestelmän rakentamisesta, voi Euroopan unioni hyödyntää tulevaisuudessa kansainvälisiä joustomekanismeja. Turtiainen ennustaa, että EU:ssa käynnistyy keskustelu siitä, millä tavalla kansainvälisiltä markkinoilta hankittavia päästövähenemiä voitaisiin hyödyntää.

— Euroopan unioni voi ehkä hoitaa tulevien vuosien päästövähennystavoitteiden noston kansainvälisten mekanismien avulla.

Turtiainen huomauttaa, että Euroopan unionin olisi nyt analysoitava Pariisin sopimuksen vaikutuksia eurooppalaisen ilmastopolitiikan suureen kuvaan.

— Euroopan ilmastopolitiikan pitkän aikavälin tavoitetta olisi nyt verrattava siihen, miten Euroopan ulkopuoliset talousalueet aikovat toteuttaa päästövähennystavoitteitaan. Seuraavaksi olisi analysoitava sitä, ovatko välietapit kustannustehokkaista ja sopivia pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseksi.

— Päästövähennystavoitteita tukevat muut tavoitteet, kuten uusiutuvan energian käytön lisääminen ja energiatehokkuuden parantaminen olisi suhteutettava itse päätavoitteeseen, eli päästöjen vähentämiseen.

Päästöjen hintaan ja markkinaehtoiseen ohjaukseen perustuva linja sai Pariisissa kansainvälisen yhteisön tuen. Siksi Turtiaisen mielestä EU:n päästökauppa on nostettava takaisin päästövähennystoimenpiteiden keskiöön.

Suomen linja toimii

Pariisin ilmastosopimus ei edellytä muutoksia Suomen harjoittamaan ilmasto- ja energiapolitiikkaan.

— EU:n ja Suomen valitsemia tavoitteita kohti voidaan jatkaa. Samalla on entistä tärkeämpää, että päästövähennystoimet toteutetaan kustannustehokkaasti, Turtiainen huomauttaa.

— Suomen ei esimerkiksi kannata kohdistaa päästökauppasektorille mitään tuotantotukia Pariisin sopimuskaudella. Resurssit kannattaa käyttää päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden päästöjen vähentämiseen, kuten liikenteen ja erillislämmityksen päästöihin tai uusien teknologioiden kehittämiseen. Yksittäisiä polttoaineita tai tuotantomuotoja ei ole varaa korottaa ylitse muiden, vaan kaikkien keinojen on kilpailtava tasapuolisesti.

Kuva: Scanstockphoto

Tulosta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kommentit