Sussexin ja Århusin yliopistojen tekemän tutkimuksen mukaan Euroopan maatuulivoiman kokonaispotentiaali on 52,5 terawattia (TW), mikä tarkoittaa yhtä megawattia (MW) 16 eurooppalaista kohden.

Tuolla kapasiteetilla voitaisiin tuottaa yli 100 kertaa enemmän sähköä kuin maanosan nykyisellä maatuulivoimakalustolla tuotetaan. Se riittäisi kattamaan arvioidun globaalin energian tarpeen vuosisadan puolivälin tienoilla.

Turkissa, Venäjällä ja Norjassa parhaimmat alueet

Tutkimuksessa käytettiin tuuliatlaksiin perustuvaa aluemaantieteellistä tietojärjestelmää (GIS), jolla voitiin kartoittaa noin 46 prosenttia Euroopan maapinta-alasta sopivaksi tuulivoiman rakentamiselle. Tämän perusteella Eurooppaan voitaisiin teoriassa asentaa tuulivoimaa lisää yli 11 miljoonan turbiinin verran tuuliolosuhteiltaan soveliaille alueille, joiden yhteinen pinta-ala on lähes 5 miljoonaa neliökilometriä.

Parhaimmat maatuulivoiman lisärakentamismahdollisuudet Euroopassa arvioidaan olevan Turkissa, Venäjällä ja Norjassa. Suomi ja Ruotsi sijoittuvat toiseksi parhaaseen luokkaan. Nyt jo varsin tiheään rakennettu Länsi- Eurooppa katsotaan jo kypsyneeksi alueeksi, mutta sielläkin lisärakentamismahdollisuuksia on suotuisten tuuliolojen ja tasaisten maa-alueiden ansiosta.

Edistynyt GIS-data antoi erittäin yksityiskohtaisen käsityksen eri maiden tilanteista ja rakentamisen kannalta poissulkevista asioista kuten rakennuksista, teistä ja sotilaallisista tai poliittisista syistä rajatuista ja suljetuista alueista tai maastoista, jotka eivät ole sopivia tuulivoimarakentamiseen.

Yksityiskohtien aiempaa tarkempi analysointi johti tässä tutkimuksessa siihen, että tuloksena oli yli kolme kertaa enemmän maatuulivoimapotentiaalia Euroopassa kuin aiemmissa tutkimuksissa oli arvioitu.

Ohjenuoraksi päättäjille

Mikäli koko potentiaali hyödynnettäisiin, sillä voitaisiin tuottaa noin 138 000 TWh sähköä vuodessa. Kokonaisenergian mittayksikkönä käytettävissä jouleissa se vastaa 497 exajoulea (EJ = 10 potenssiin 18 joulea). Sillä ylitettäisiin maailman energian tarpeeksi vuodelle 2050 ennustettu 430 EJ.

Sussexin yliopiston energiapolitiikan professori Benjamin Sovacool sanoo kuitenkin, että tutkimus ei ole toimintasuunnitelma vaan ohjenuora päättäjille siitä, kuinka paljon enemmän maatuulivoimaa on rakennettavissa ja missä ensisijaiset kohteet sijaitsevat.

- Analyysimme viittaa siihen, että näköala maatuulivoiman tuntuvalle lisärakentamiselle on kirkas ja että eurooppalaisten pyrkimykset 100-prosenttiseen uusiutuvan sähkön verkkoon ovat teknologisesti käsiemme ulottuvilla.

Sovacoolin mukaan ei ole tarkoitus sanoa, että pitäisi rakentaa tuuliturbiineja jokaiseen tutkimuksessa todennettuun paikkaan, vaan selvityksen tarkoitus on osoittaa ympäri Eurooppaa vallitseva huima tuulivoimapotentiaali, jota on syytä ottaa käyttöön paljon, mikäli aiomme välttää ilmastokatastrofin.

Maatuulivoima edullisinta uusiutuvaa

Århusin yliopiston energiateknologian keskuksen apulaisprofessori Peter Enevoldsen toteaa, että epäilemättä tutkimustulokseen kohdistuu kritiikkiä tuulivoiman luonteen kannalta. Se kun ei tuota sähköä tasaisen varmasti koko ajan, eikä sitä sen vuoksi voi ajatella globaalin energiatarpeen kattajaksi.

- Mutta vaikka jätämme laskuista pois tuuliturbiinien teknologisen kehittymisen tulevina vuosikymmeninä, maatuulivoima on edullisin kypsä uusiutuvan energian lähde, jota hyödynnetään eri puolilla Eurooppaa ja joka on avainasemassa pyrittäessä kohti hiilineutraalia energiajärjestelmää, Enevoldsen lisää.

Ympäristötekniikan professori Mark Jacobson Stanfordin yliopistosta pitää tutkimuksen tärkeimpänä johtopäätöksenä paitsi sitä, että Euroopan maatuulivoiman potentiaali on aiempaa arvioitua selvästi suurempi myös sitä, että se helpottaa eurooppalaisia maita kehittämään tuulivoimapotentiaaliansa tehokkaammin.

Teksti: Jukka Kortelainen/ Kuva: Morguefile