Helsingin Sanomat uutisoi tiistaina 26.11. Carbon Briedin tietoihin perustuen, että samalla kun Kiina rakentaa voimakkaasti uusiutuvaa energiaa, se avaa myös uusia hiilivoimaloita. Vuosina 2017-2018 hiilisähkön tuotanto nousikin Kiinassa melkoisesti, mutta tänä vuonna kasvu on ennakkoarvioiden mukaisesti tasaantunut.

Kiinan toimet hidastavat globaalia vauhtia, mutta Euroopassa mennään jo kiihtyvästi alamäkeä. Vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla EU:ssa kirjattiin 19 prosentin vähennys hiilen sähköntuotantokäytössä verrattuna vuoden 2018 vastaavaan ajanjaksoon. Tahtipuikkoa heiluttavat Länsi-Euroopan maat, joissa hiilen käytön pudotusprosentit vaihtelevat Saksan 22:sta Irlannin 79:ään.

Irlannin, Britannian ja Ranskan sähköntuotantopaleteissa hiilen osuus oli jo alle 2 prosenttia kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Vastaavasti Espanjassa ja Italiassa se oli vain 6 prosenttia. Toukokuussa Britannian sähköjärjestelmä toimi jopa kaksi viikkoa ilman hiilisähköä, mikä oli ensimmäistä kertaa sitten teollisen valankumouksen alkamisen.

Carbon Briefin arvion mukaan hiilisähkön tuotannon lasku vain kiihtyy Euroopassa kuluvan vuoden jälkimmäisellä puoliskolla, jolloin pudotusta olisi tulossa 23 prosenttia.

Päästökauppa puree

Euroopassa koettu hiilisähkötuotannon lasku on pitkälti EU:n päästökauppajärjestelmän (ETS) ansiota. Päästöoikeuksien hinnat hiilidioksidimarkkinalla ovat nousseet vuoden 2017 noin 5 euron keskimääräisestä hinnasta/ tonni vuoden 2019 suunnilleen 25 euron tonnihintaan. Se on pakottanut hiilivoimalat tuotannon seisauksiin.

- Juurisyyt löytyvä EU:n päästökauppajärjestelmästä, sanoo Carbon Briefin apulaispäätoimittaja tohtori Simon Evans. Se on pääasiallinen syy olla käyttämättä hiilivoimalaitoksia täydellä teholla koko ajan, hän lisää.

Muita syitä ovat Evansin mukaan tuuli- ja aurinkosähkön merkittävä kasvu, lisääntyvät energiatehokkuustoimet ja kaasuvoimakapasiteetin saatavuus korvaamaan hiilisähkötuotantoa.

Noin puolet kokonaispudotuksesta voi Euroopassa laskea uuden tuulivoima- ja aurinkoenergiakapasiteetin ansioksi ja toinen puolisko siitä, että hiilivoimaa on voitu korvata maakaasukäyttöisillä voimalaitoksilla, Carbon Brief toteaa katsauksessaan.

Keskisessä Itä- Euroopassa pudotus hitaampaa

Hiilisähkön tuotanto vähenee keskisessä Itä-Euroopassa huomattavasti hitaammin kuin läntisessä Euroopassa. Carbon Briefin mukaan kehitys johtuu siitä, että keskisen Itä-Euroopan maissa investoinnit tuuli- aurinkosähkön tuotantoon ovat lähes nollatasolla ja että kaasuvoimakapasiteettia ei ole tarpeeksi korvaamaan hiilisähkön tuotantoa.

- Siirtyminen hiilestä kaasuun kiihtyi, kun hiilidioksidin hinta EU:n päästökauppajärjestelmässä nousi yli 20 euroon tonnilta ja kaasun hinnat laskivat samaan aikaan. Kehitys kuluvan vuoden aikana on johtanut siihen, että kaasusähkön tuottamisesta on tullut halvempaa kuin hiilellä tuotetusta sähköstä.

- Mutta koska uusia kaasuvoimalaitoksia on Euroopassa rakenteilla vain muutamia, tulevina vuosina tarvitaan lisäpakotteita “hiilestä kaasuun -siirtymiseen”, Carbon Briefistä sanotaan.

Evansin mukaan “hiilestä kaasuun siirtyminen” leikkaa hiilidioksidipäästöjä, mutta sen on vain ylimenokauden parannus. Hiilineutraaliutta tavoittelevien maiden on senkin aikana satsattava uusiutuviin ja energiatehokkuuteen, jolla vähentää energiankulutusta.

Myös tulevina vuosina tuulen ja auringon odotetaan olevan pääajureita fossiilisten polttoaineiden korvaamisessa – eikä ainoastaan hiilen vaan myöhemmin myös kaasun korvaamisessa. Tätä tarvitaan niin pitkään, kunnes kysynnän kasvu tasaantuu tai kääntyy laskuun.

Käänne tapahtunut myös Intiassa

Muualta maailmasta Carbon Brief on noteerannut kiinalaisten hiilen käytön kasvun tasaantumisen kuluvana vuonna. Myös muissa vastaavissa selvityksissä on ennakoitu tasaantumisvaiheen ja mahdollisen laskukäänteen osumista 2020-luvun taitteeseen.

Intiassa on jo meneillään terävä käänne, kun hiilisähkön tuotanto on vähenemässä ensimmäistä kertaa kolmeen vuosikymmeneen. Pohjois-Amerikassa hiilen laskukausi on ollut meneillään jo pitempään ja siellä noin 60 prosenttia laskusta selittyy siirtymisellä hiilestä kaasuun sähköntuotannossa.

Hiilen käytön hiipumisen syyt vaihtelevat maittain, mutta pääasiassa syitä ovat lisääntynyt sähkön tuottaminen uusiutuvilla energialähteillä, ydinvoimalla ja kaasulla, mutta myös hidastuva tai jopa negatiivinen sähkön kysynnän kasvu.

Lähteet: Carbon Brief ja EURACTIV

Teksti: Jukka Kortelainen/ Kuva: EPA-EFE/SASCHA STEINBACH