Datahub lisää myös palvelun virheettömyyttä, kun sähkönkulutustietoa voidaan hyödyntää älyverkoilla ja -mittareilla täysimääräisesti. Lisäksi hankkeen toteuttaminen avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Tiedonvaihtopalvelu helpottaa esimerkiksi pienimuotoisen uusiutuvan energian tuotantoa ja sähköautojen latausoperaattoreiden toimintaa. Datahubin ansiosta ns. kolmas osapuoli voi sähkönkäyttäjän valtuutuksella kehittää vaikkapa energiatehokkuuspalveluja.

Verkkoyhtiöt tiedonjakajina

Sähkönkulutuksen mittaamisesta vastaavan verkonhaltijan tulee toimittaa sähkönmyyjälle asiakkaiden sähkön kulutustiedot, jotta myyjä pystyy laskuttamaan asiakasta oikein ja hankkimaan itse vastaavan määrän sähköä. Tiedot on saatettava samanaikaisesti myös asiakkaalle.

Sähkön kulutus mitataan nykyään tunneittain, jolloin jokaisesta sähkön käyttäjästä kertyy vuodessa 8 760 mittauslukemaa. Sähköverkon piirissä on noin 3,3 miljoonaa toimijaa. Sähkönmyyjien ja verkonhaltijoiden välillä on liikuttava tiedot myös siitä, kun asiakas vaihtaa sähkön myyjää tai muuttaa uuteen osoitteeseen. Myyjän vaihtoja on vuosittain noin 300 000.

Valmista 4–5 vuoden kuluttua

Datahubin perustaminen kestää noin 4–5 vuotta. Sen käyttöönotto vaatii muutoksia sähkömarkkinalakiin ja sen nojalla annettuihin asetuksiin. Useat maat, kuten Norja, Tanska ja Viro ovat toteuttamassa tai toteuttaneet vastaavia omia datahub-hankkeitaan.

TEM pyysi vuodenvaihteen tienoilla sidosryhmiltä lausuntoja ehdotetusta järjestelmästä. Saaduissa 24 vastauksessa annettiin yleinen hyväksyntä datahub-ratkaisulle ja sille, että Fingrid toteuttaisi sen. Myös hallituksen energia- ja ilmastopolitiikan ministerityöryhmä puolsi datahubin jatkovalmistelua 17.3. pidetyssä kokouksessaan.

Kuva: Geode