Finnoon alueelle suunniteltu uusi energiajärjestelmä on pääosin Espoon kaupungin ja energiayhtiö Fortumin käsialaa. Sen tavoitteena on puolittaa asuinalueen energiankulutus normaalisti rakennettuun vastaavanlaiseen asuinalueeseen verrattuna. Koko alueen kattavassa kaukolämpöverkossa lämpö siirtyisi tavanomaista matalammassa lämpötilassa. Matalalämpöisessä kaukolämpöverkossa lämpöhäviöt ovat pienemmät kuin tavanomaisessa verkossa. Tällöin lämmönlähteenä voidaan käyttää myös hukkalämpöä, jonka lämpötila on monesti alhaisempi kuin voimalaitoksen tuottaman kaukolämmön. Lisäksi matalalämpöisen kaukolämpöverkon rakentamisessa voidaan käyttää materiaaleja, jotka eivät sovi käytettäväksi tavanomaisessa kaukolämpöverkossa.

Finnoon kaukolämpöverkossa on tarkoitus soveltaa kaksisuuntaista lämpökauppaa ensimmäistä kertaa Suomessa. Tämä tarkoittaa sitä, että kiinteistöjen tuottama ylijäämälämpö ostetaan tarvittaessa takaisin alueen energiayhtiön kaukolämpöverkkoon. Fortumilla on jo kokemuksia kaksisuuntaisesta kaukolämpökaupasta Tukholmasta. Ylijäämälämpöä voi syntyä esimerkiksi silloin, jos kiinteistöt tuottavat lämpöä omilla aurinkokeräimillä.

Laajan mittakaavan testilaboratorio

Espoon kaupungin ja Fortumin lisäksi aluetta on rakentamassa ja suunnittelemassa useita kotimaisia yrityksiä. Esimerkiksi Espoon Asunnot Oy rakentaa alueelle vuokra-asuntoja, jotka hyödyntävät uusiutuvia energialähteitä. Rautaruukki ja Uponor taas ovat suunnittelemassa energiakatuja, eli alueen pääkatujen alle asennetaan maalämpöä keräävät ”energiapaalut”, joiden varaan itse kadut perustetaan.

Espoon kaupungin kannalta Finnoon alue on kestävän kehityksen testilaboratorio. Finnoon alue antaa kotimaiselle teollisuudelle mahdollisuuden rakentaa cleantech-kohteita, joita voidaan kokeilla tavanomaista suuremmassa mittakaavassa. Tämän toivotaan vauhdittavan myös suomalaisen cleantech-alan vientiponnisteluja.

Finnoon alueella tontinluovutus alkaa 2014. Alueen arvioidaan valmistuvan pääosin vuoteen 2030 mennessä.

Kunniamaininta kahdelle

Kunniamaininnan Fiksu energia -kilpailussa sai Otaniemen alueen energiadataan liittyvä The Open Energy Site ae5. Ehdotuksessa ideoitu ohjelmistotyökalu avaa energian käyttöön liittyvää dataa kuten kulutustietoa, energiakatselmustietoa ja käyttöön liittyvää dataa Otaniemen kampusalueen kiinteistöstä. Avoin data mahdollistaa palveluntuottajien ja koko yhteisön avoimen innovoinnin. Ehdotuksen takana ovat Aalto-yliopistokiinteistöt Oy ja Reaktor.

Toisen kunniamaininnan sai Energiavarastot. Ehdotuksen tekijöitä ovat Skanska, Helsingin kaupunki ja Aalto-yliopisto. Kilpailuehdotuksessa suuret lämpövarastot (Kruunuvuoren luolastot) integroidaan osaksi älykästä sähkön ja lämmön yhteistuotantoon perustuvaa energiajärjestelmää. Järjestelmässä on helppo hyödyntää uusiutuvia energialähteitä. Kruunuvuoreen suunniteltava hajautettu kaukolämpösovellus mahdollistaa alueellisten energiaoperaattoreiden tapaisten liiketoimintamallien kehittämisen myös kaukolämpöalalle.

Energiajärjestelmät kiinnostavat

Fiksu energia –kilpailuun lähetettiin 51 ehdotusta. Ne kattavat laajasti energiakentän liittyen muun muassa kotien energianhallintaan, polttokennoihin, paikalliseen energiantuotantoon ja älykkäisiin sähköverkkoihin. Joukossa oli palkittujen lisäksi useita ehdotuksia, joiden tekijöiden kanssa Tekes aikoo keskustella mahdollisesta t&k-rahoituksesta.

Kilpailun tuomaristoon kuuluivat edustajat Elinkeinoelämän Keskusliitosta (EK), Energiateolllisuus ry:stä, Kiinteistöliitosta, Kuntaliitosta, Raklista, Tekesistä sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä. Kilpailun kriteereitä olivat uskottava konsepti, toteutukseen sitoutuneet toimijat, tavoitetilan haasteellisuus, ainutkertaisuus Suomessa, konseptin joustavuus uusille osaratkaisuille ja kansainvälistymismahdollisuudet. Kilpailun järjesti Tekes.

Kuva: Scanstockphoto