Tällä hetkellä Fortum pyörittää Ljusnanissa, Dal-joessa ja Klar-joessa olevia voimalaitoksiaan yhteensä 1800 MW:n teholla. Yhtiön insinöörien mukaan kokonaistehoa voitaisiin nostaa 41 prosenttia eli lähes 2600 MW:iin.

Fortum perustelee tehonkorotussuunnitelmia sillä, että näiden jokien voimalaitokset sijaitsevat hinta-alueella kolme, jossa tehontarve on erityisen suuri.

Suomen energiajätin aikeena on myös vaikuttaa Ruotsin energiapolitiikan tulevaisuutta ruotivaan energiakomissioon niin, että tämä ottaisi ohjelmaansa maan vesivoiman kehittämismahdollisuudet. Tätä varten yhtiö on tehnyt aiheesta raportin.

Tarve tulee sääriippuvaisen tuotannon kasvusta

Fortumin innostus vesivoimatehojen nostamiseen pohjautuu ennen kaikkea siihen, että sääriippuvaisten tuulivoima- ja aurinkoenergiatuotannon lisääntyessä tarvitaan säätövoimaksi sopivaa vesivoimaa entistä enemmän, mutta myös siihen että yhtiön osaomistuksessa olevat ydinvoimalaitokset saatetaan lähivuosina sulkea.

– Voimme saada vesivoimasta nykyistä paljon enemmän irti, Fortumin tuotannosta vastaava viestintäjohtaja Jens Bjöörn sanoo.

– Voimalaitokset rakennettiin 50–60 vuotta sitten energian hankintamielessä ja jotkut laitokset tehtiin erityisesti tiettyjen teollisuudenalojen energiantarpeita silmällä pitäen. Tänään tilanne on toinen, kun tehontarve on sääriippuvaisen tuotannon takia energiantarvetta suurempi. On siis mietittävä, miten saada lisäkapasiteettia vesivoimasta.

Fortumin halajama lisäpotentiaali voitaisiin ottaa käyttöön voimalaitosten peruskorjauksilla tai niiden lisärakentamisella, mutta ratkaisu voisi olla myös täysin uudet voimalaitokset. Viimeisen vaihtoehdon voi torpata kuitenkin vesivoimarakentamisen vastustus, joka Ruotsissakin on melkoisen kovaa. 

Myös pumppuvoiman lisätehot kiinnostavat

Raportissaan yhtiö nostaa esiin myös pumppuvoiman. Fortum omistaa ja käyttää kahta Ruotsin suurinta pumppuvoimalaitosta, jotka sijaitsevat Klar – joessa ja Rottnen – järvessä Värmlandissa. Kovalla tuulella ja auringonpaisteella ylijäämätehoja voidaan käyttää pumppaamaan vettä, jota voidaan sitten lisätehon tarpeessa juoksuttaa turpiineihin.

Fortumin mukaan pumppuvoimalaitosten tehoa voitaisiin nostaa nykyisestä 100 MW:sta 330 MW:iin. Pumppuvoiman rooli on siten yksinkertaisesti varastoida sääriippuvaista sähköntuotantoa. Ala verta mielellään vesivoiman varastointimahdollisuuksia Teslan ylistämään Powerwalliin – tarvitaan huimaavan monta Tesla – patteria, jotta se vastaisi vesivoiman varastointikapasiteettia.

– Muun muassa varastoinnin näkökulmasta katsottuna pumppuvoima on erittäin mielenkiintoinen vaihtoehto. Ja on hyvin todennäköistä, että pumppuvoiman kohdalla näemme paljon enemmän mitä tähän mennessä olemme nähneet, Jens Bjöörn toteaa.

Kuva: Fortum