Jo vuosia kestänyt ITERin (International Thermonuclear Experimental Reactor) rakennusurakka on Etelä-Ranskassa yhä meneillään. Mikäli hankkeessa päästään onnelliseen lopputulokseen, merkitsee se, että fuusioteknologialla voidaan tuottaa enemmän energiaa kuin siihen panostetun polttoaineen energiasisältö on.

Strasburgissa kokoontunut Euroopan parlamentti hyväksyi 6 miljardin euron budjetin vuosille 2021-2027. Samalla parlamentti kuitenkin huomautti, että alun perin hankkeen piti valmistua vuoteen 2020 mennessä.

Vihreiden meppi Michèle Rivasi oli yksi näkyvimmistä rahoituspäätöksen kritisoijista. Hän on leimannut ITER-hankkeen “rahoituskuiluksi” ja “tieteelliseksi harhaksi”.

Meppi Michèle Rivasi

Äänestyspäivän twiitissään vaikutusvaltainen ranskalaispoliitikko kehotti kollegoitaan irtautumaan tästä ”prometeaalisesta unelmasta” lisäten, että etusijalle on asetettava uusiutuva energia ja kaiken energian hyvä hallinta.

EU isäntänä suurin rahoittaja

Vuonna 2016 projektia hallinnoiva neuvosto hyväksyi uuden aikataulun, jonka mukaan ensimmäinen vaihe saavutetaan aikaisintaan vuoden 2025 loppuun mennessä. Nettosähkön saanti on korvamerkitty vuodelle 2035.

Prosessi on kokonaisuudessaan hidas. Lopullinen fuusioreaktori, joka voi tuottaa kymmenen kertaa enemmän sähköä kuin tarvitaan laitoksen pyörittämiseen, saattaa olla valmis vasta vuonna 2055.

Parlamentilta tullut vihreä valo merkitsee, että ITER voidaan lisätä EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen (MFF) vuosille 2021-2027, josta pitäisi päästä sopuun viimeistään ennen kevään eurovaaleja.

Kansainvälisen ITER-hankkeen isäntänä EU vastaa suurimmasta osasta rahoitusta, mutta hankkeeseen osallistuvat Yhdysvallat, Kiina, Etelä-Korea, Japani, Venäjä ja Intia maksavat myös osansa siitä.
ITER on noin 60-prosenttisesti valmis tänä vuonna, ja fuusioprosessin hallintaan liittyvä kokeellinen työ on edelleen meneillään. Tavoite on luoda olosuhde, jossa vetyatomit yhdistyvät heliumatomeiksi ja josta sen tuotoksena syntyy valtava määrä energiaa. Prosessi on sama kuin auringossa.

Isoin ongelma on kuitenkin prosessin vaatima huikean korkea lämpötila ja sen hallinta. Tarvitaan satojen miljoonien Celsius-asteen lämpötilaa muodostamaan plasma, joka on pidettävä koossa. Viimeisimpien kokeiden mukaan magneettikentillä prosessi voidaan pitää koossa.

Kustannuksista yhä eroavia näkemyksiä

ITER-projektin johtaja Bernart Bigot on sanonut Handelsblattin haastattelussa, että fuusioreaktorit ovat välttämättömiä ilmastonmuutoksen torjunnassa mutta myös siinä, että niillä voidaan tuottaa sähköä silloin, kun ei tuule tai aurinko ei paista.

ITER-johtaja Bernart Bigot

Bigot totesi myös, että päinvastoin kuin ympäri maailmaa käytössä olevat fissioreaktorit fuusioreaktorit voidaan käynnistää ja ajaa alas hyvin nopeasti. Lisäksi ne käyttävät hyvin vähän ydinpolttoainetta, joten jätekin on pienempi paha kuin fissioreaktoreissa.

Yhdysvaltain energiaministeriön tutkimuksen mukaan fuusioenergian lopulliset kustannukset saattavat olla kolme kertaa korkeimpia kuin aiemmin on ennakoitu. Bigot sanoo puolestaan, että vuonna 2005 laskettujen kustannusten rasitteena ovat olleet vaikeuksien liioittelu.

- Kaikki väitteet todellisten kustannusten noususta perustuvat vain tiedon puutteeseen ja vuonna 2015 tehdyt kustannusarviot ovat nyt lopullisia, Bigot korostaa.

Teksti: Jukka Kortelainen/ Pääkuva: ITER