Turvetta käytetään Suomessa eläinkuivikkeena noin miljoona kuutiometriä vuodessa karjatiloilla, kanaloissa, sikaloissa ja hevostalleilla. Turpeella on hyvä imukyky ja sillä on antibakteerisia ominaisuuksia. Hapan turve sitoo tehokkaasti eläinten ulosteiden sisältämän ammoniakin — samalla hajuhaitat vähenevät.

Tallien omistajille tehdyn kyselytutkimuksen mukaan 46 prosenttia hevosenlannasta käytetään maanparannukseen. Vastanneista 37 prosenttia olisi halukas toimittamaan kuivikelantaa energiakäyttöön. Siksi Vapo on päättänyt tutkia kuivikelannan energiakäyttöä voimalaistopolttoaineena. Samalla selvitetään, miten tehokkaasti kuivikelantaa voisi kompostoida.

Koepolttamisen lisäksi selvitetään lannan kuljettamisen logistiikkaa tallien läheisyydessä toimivia alihankkijoita hyödyntäen.

Eläinten ulosteiden sisältämä ammoniakki on haitallista eläinten terveydelle. Turpeen käyttö kuivikkeena vähentää tutkimusten mukaan tallien sisäilman ammoniakkipitoisuutta selvästi puupohjaisiin kuivikkeisiin verrattuna. Eron on todettu olevan pienimmillään kuusinkertainen ja suurimmillaan yli 25-kertainen. Tallin hengitysilman korkeat ammoniakkipitoisuudet ovat terveysriski eläimille ja tallissa työskenteleville ihmisille.

Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa on erikseen mainittu hevosenlannan höydyntäminen energian tuotannossa.

Fortumin tavasta hyödyntää hevosenlantaa energian tuotannossa olemme kirjoittaneet täällä.

Kuva: Scanstockphoto