Hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologian (CCS) kaupallistaminen on VTT:n tulevaisuutta maalaavissa skenaarioissa tärkein yksittäinen teknologinen kynnyskysymys. Jos CCS:n käyttöönotto ei onnistu, on sillä dramaattiset vaikutukset ilmastonmuutoksen torjumisessa. VTT:n kaikki vähähiilisen tulevaisuuden vaihtoehtoiset skenaariot on rakennettu CCS:n varaan.

— Teknologioiden yleistymistä ja kaupallistamista vahvistavat tietenkin poliittiset päätökset, joista tärkein on globaali ilmastosopimus, huomauttaa valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) johtaja Juha Honkatukia.

— Globaali konsensus johtaa siihen, että epäonnistumisen riski uuden teknologian käyttöönotossa pienenee. Hiilidioksidin talteenotossa ei onnistuta, jos siihen ei yhdessä panosteta.

VTT:n tiimipäällikkö Tiina Koljonen on samaa mieltä.

— Globaali ilmastosopimus edistää energiayritysten investointihaluja ja nostaa päästöoikeuksien hintaa. Kaupallisesti CCS menestyy vain, jos päästöoikeuden hinta on vähintään 60–70 euroa hiilidioksiditonnilta.

Koljosen mielestä hiilidioksidin talteenotossa onnistuminen on suuri teollisuuspoliittinen ponnistus.

— Ilman CCS-laitteita moni teollisuuslaitos pitäisi rakentaa kokonaan uudestaan, mikäli laitoksen hiilidioksidipäästöjä halutaan vähentää.

Energia-alan yrityksiä moititaan usein konservatiivisuudesta ja haluttomuudesta investoida uuteen teknologiaan. Uuden teknologian käytössä on suuret taloudelliset riskit ja mahdollisuus epäonnistua. Ilman uuden tekniikan käyttöönottoa ei kuitenkaan synny suomalaisia clean tech –alan kotimarkkinoilta. Kenen siis pitäisi kantaa riskit uuteen tekniikkaan panostamisesta? Johtava asiantuntija Mikko Ylhäisi teknologiahankkeita rahoittavasta TEKESistä ymmärtää ongelman.

— Suomessa eri toimijat työskentelevät siiloissa. Suomesta puuttuu se taso, jossa sovittaisiin kansallisesti suurista panostettavista investointihankkeista. Suuria panostuksia edellyttävistä hankkeista puuttuu ”kansallinen yhteisymmärrys”.

Puuta ja biopolttoaineita käyttäviin voimalaitoksiin asennettavat CCS-laitteistot olisivat Suomen kaltaisen maan kannalta suuri mahdollisuus. Kansainvälisessä ilmastopolitiikassa biopolttoaineita käyttävät laitokset eivät tuota hiilidioksidipäästöjä, vaan niissä syntyvien hiilidioksidipäästöjen oletetaan sitoutuvan uuden biomassan kasvuun.

— Jokainen biopolttolaitoksissa CCS:n avulla talteen otettu hiilidioksiditonni voitaisiin myydä päästöoikeutena maailmalle. Suomesta saattaisi muodostua tulevaisuudessa päästöoikeuksien viejä, Tiina Koljonen visioi.

— Bio-CCS:n käytölle pitäisi kuitenkin ennen sitä saada poliittinen hyväksyntä.

Kuva: Scanstockphoto