Edullinen tuontisähkö ja kotimainen vesivoimatuotanto syrjäyttivät Suomessa erityisesti sähkön erillistuotantoa vuonna 2015. Erillistuotantolaitokset jauhoivat 32 prosenttia vähemmän sähköä kuin vuonna 2014. Erillistuotannon osuus sähköntuotantopaletissa oli enää 4,3 prosenttia.

Sähkön erillistuotannossa kivihiilen osuus käytetyistä polttoaineista on vajaat 52 prosenttia ja turpeen osuus 14,2 prosenttia. Kun sähkön erillistuotanto supistuu, vähenee myös hiilidioksidipäästöjä aiheuttavien polttoaineiden käyttö. Päästöjä aiheuttavien polttoaineiden käytön väheneminen näkyykin viime vuoden hiilidioksidipäästötilastoissa selvästi. Sähköntuotannon päästöiksi kirjattiin enää 6,5 miljoona tonnia — näin alhaalla sähkön tuotannon hiilidioksidipäästöt eivät ole olleet koskaan aikaisemmin. Päästöt vähenivät vuoteen 2014 verrattuna peräti 26 prosenttia.

Myös sähköä ja lämpöä jauhavissa yhteistuotantovoimalaitoksissa käytetään hiilidioksidipäästöjä aiheuttavia polttoaineita. Niiden osuus laitosten tuottamassa sähkösaaliissa on kuitenkin selvästi pienempi: maakaasun osuus vajaat 19 prosenttia, kivihiilen osuus reilut 14 prosenttia ja turpeen hieman alle 12 prosenttia.

Kivihiilen käytön väheneminen on ollut trendi sähköntuotannossa jo vuosia. Vuonna 2006 kivihiilellä tuotettiin noin 16 000 gigawattituntia sähköä — viime vuonna enää alle 6000 gigawattituntia.

Kausivaihtelut ovat kuitenkin tyypillisiä kivihiilen käytölle. Kivihiilisähkön kilpailukykyyn vaikuttavat päästöoikeuksien hinta, muilla tuotantomuodoilla markkinoille tarjotun sähkön määrä ja hinta, sähkön kysyntävaihtelut sekä kivihiilen maailmanmarkkinahinta. 

Sähkön käyttö laski edelleen

Suomi käytti sähköä viime vuonna 82,5 terawattituntia. Tämä on 1,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Teollisuus lohkaisi kulutuksesta 47 prosenttia, asuminen ja maatalous 27 prosenttia ja palvelut 23 prosenttia. Häviöiden osuudeksi jäi kolme prosenttia.

Teollisuustoimialoista eniten sähköä käytti metsäteollisuus. Sen osuus kokonaiskakusta oli viime vuonna 24 prosenttia. Metalliteollisuuden osuus oli kymmenen prosenttia ja kemian teollisuuden kahdeksan prosenttia. Sähkön käytön jakaumassa ei ole tapahtunut muutosta.

Sähkökaupan huono kannattavuus jatkui

Sähkön tukkuhinta pohjoismaisilla markkinoilla jatkoi laskuaan myös vuonna 2015. Viimeksi pohjoismaisen sähkön hinta oli näin alhaalla vuonna 2000. Alhaalle jämähtänyt sähkön hinta on heikentänyt alan kannattavuutta — siksi monet investoinnit on lykätty tulevaisuuteen.

Pohjoismaisilla ja keskieurooppalaisilla markkinoilla sähköstä on ylitarjontaa — tämä vaikuttaa myös Suomen investointiolosuhteisiin. Ylitarjontaa on synnyttänyt julkisin varoin tuetun sähköntuotantokapasiteetin rakentaminen. Ilmiö onkin sotkenut markkinaehtoisen investointitoiminnan perusteet.

— Energia-ala tarvitsee julkisiin varoihin perustuvan tukiohjauksen sijasta markkinaohjausta. Kaikenlaisesta julkisesta tukemisesta on luovuttava ja on luotettava markkinaohjaukseen, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen.

Kotitaloussähkön verollinen kokonaishinta vuonna 2015 oli Suomessa Euroopan unionin halvimmasta päästä. Sähkö maksoi vähemmän vain enstisissä Itä-Euroopan maissa. Ostovoimaan suhteutettuna suomalainen kotitaloussähkö on EU-maiden halvinta.

Markkinasähkö maksoi Suomessa viime vuonna keskimäärin kolme senttiä kilowattitunnilta. Tämä on vajaat 18 prosenttia alhaisempi hinta kuin vuonna 2014.

Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla Suomen aluehinta oli viime vuonna jatkuvasti korkeampi kuin yhteismarkkinoiden systeemihinta. Suomen aluehinnan keskiarvo ylitti systeemihinnan lähes 0,9 sentillä kilowattitunnilta. Syynä Suomen aluehinnan poikkeamaan ovat puutteelliset siirtoyhteydet Ruotsista ja Norjasta Suomeen.

Tuonti väheni hivenen

Sähkön nettotuonti — tuonnin ja viennin välinen erotus — laski hieman viime vuonna. Sähkön nettotuonti oli 16,3 terawattituntia, kun vuotta aikaisemmin se oli 18 terawattituntia. Tuonnin osuus Suomessa käytetystä sähköstä oli 19,8 prosenttia.

Suurin osa sähköstä tuotiin Ruotsista. Ruotsissa jauhettiin viime vuonna poikkeuksellisen paljon edullista vesisähköä, jota on riittänyt kylminäkin talvipäivinä vientiin.

Venäjältä sähköä tuotiin viime vuonna neljä terawattituntia. Tämä on 16 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Huippuvuosien tuontimääriin — 11 terawattituntia — on kuitenkin vielä matkaa. Venäjällä käytössä olevat kapasiteettimaksut nostavat vientisähkön hintaa päivisin. Edullisinta on tuoda sähköä Venäjältä vain öisin ja viikonloppuisin.

Sähkön vienti Suomesta Viroon kasvoi viime vuonna 43 prosenttia. Virolaisten käytettäväksi Suomesta päätyi viime vuonna viisi terawattituntia sähköä. Suomen ja Viron välistä sähkökauppaa on vauhdittanut vuonna 2014 käyttöön otettu toinen merikaapeli.

Lisää viime vuotta koskevia sähkötilastotietoja voi ladata koneelleen täältä.

Kuva: Scanstockphoto