Ilmastopaneelissa työskentelevät mm. Kristiina Regina, Marja Järvelä, Maria Kopsakangas-Savolainen, Markku Kanninen, Markku Ollikainen, Yrjö Viisanen ja Lassi Linnanen.

Kunnianhimon lisääminen ilmastopolitiikassa tarkoittaa Ilmastopaneelin mielestä Suomen kansallisten päästövähennystavoitteiden kiristämistä. Jo vuodeksi 2030 asetettuja tavoitteita olisi syytä kiristää. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että Suomen hiilidioksidipäästöjä pitäisi vähentää 44—66 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Vuoteen 2050 mennessä päästöjä pitäisi sen sijaan vähentää jo 85—100 prosenttia.

— Päästövähennystavoitteen on syytä olla korkea, jotta vaihteluväli jäisi pieneksi, Ilmastopaneeli huomauttaa.

Ilmastopaneeli suosittelee, että vuoden 2050 tavoitteiden saavuttamista varten laadittaisiin päästövähennyspolku. Tämä loisi "selkeän perustan julkishallinnon, yritysten ja kansalaisten päätöksenteon pohjaksi".

Hiilineutraalius ei lopullinen tavoite

Hiilineutraalisuus on nostettu Suomessa keskipitkän aikavälin ilmastosuunnittelussa kansalliseksi tavoitteeksi. Hiilineutraalisuus tarkoittaa sitä, että kasvihuonekaasupäästöt ja päästöjä imevät hiilinielut ovat tasapainossa — tällöin ilmastomuutos ei enää etene.

Ilmastopaneeli toteaa, että monet kunnat, kaupungit ja yritykset ovat jo asettaneet hiilineutraalisuuden tavoitteekseen. Täsmällisempi analyysi käsitteen luonteesta on kuitenkin monesti jäänyt tekemättä.

Ilmastopaneelin mielestä hiilineutraalisuus ei voi olla Suomessa lopullinen pitkän aikavälin ilmastopolitiikan tavoite — välitavoitteeksi se kuitenkin kelpaa. Lisäksi Ilmastopaneeli huomauttaa, että hiilineutraalisuus olisi syytä saavuttaa nopeasti: heti vuoden 2030 jälkeen. Loppupeleissä tämä ei vielä riitä, vaan Suomi tarvitsee "negatiivisia päästöjä rajoittaakseen omat päästönsä globaalisti reilulle tasolle". Tämä tarkoittaa sitä, että hiilinielut olisivat päästöjä suurempia.

Joustoilla kustannusten kasvua vastaan

Päästövähennystoimien hinta tuppaa nousemaan mitä lähemmäksi lopullista päästövähennystavoitetta matkataan — mitä vaikeammin toteutettava päästövähennystoimi, sitä kalliimpi sen hintalappu on. Joustokeinojen käytöllä voidaan kuitenkin hillitä päästövähennyskulujen kehitystä.

Joustokeinojen avulla päästövähennystoimia voidaan tehdä aina siellä, missä niiden tekeminen on edullisinta. Tämä tarkoittaa sitä, että päästövähennyksiä voidaan tehdä eri toimialojen välillä ja niistä saatavia hyötyjä voidaan siirtää toimialarajojen ylitse — esimerkiksi päästökauppasektorin, taakanjakosektorin ja maankäyttösektorin (LULUCF) kesken. Hyötyjä voidaan saavuttaa myös kansainvälisten joustomekanismien avulla — toteuttamalla esimerkiksi päästövähennystoimia kehittyvissä maissa.

Joustokeinojen ja joustomekanismien käyttöä ja niistä saatavia hyötyjä on osin rajoitettu. Niitä voidaan kuitenkin käyttää tiukennettujen kansallisten päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi.

Ilmastopaneelin mielestä "oikein käytettynä joustokeinot voivat edistää ilmastopolitiikan kunnianhimoa". Ryhmä tunnustaa niiden hyödyllisyyden "kustannuspaineiden tasaamisessa ja ajallisten jäykkyyksien poistamisessa". Joustokeinojen käyttö pitäisi kuitenkin rajoittaa vain lyhyen tai keskipitkän aikavälin keinoksi.

Ilmastopaneeli arvioi Suomen ilmastopolitiikan tavoitteita Pariisin ilmastosopimuksessa sovittujen tavoitteiden pohjalta sekä tieteellisessä kirjallisuudessa sovellettujen ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuuskriteereiden perusteella. Ilmastopaneelin arvio on kokonaisuudessaan ladattavissa omalle koneelle täältä.

KAINALOSSA

Päivityksiä tarvitaan

Ilmastopolitikan tueksi ja tausta-aineistoiksi laaditut vähähiilistä energiajärjestelmää koskevat skenaariot ovat vanhentuneita ja konservatiivisia. Ne pitäisi päivittää mahdollisimman nopeasti, toteaa Ilmastopaneeli.

Ilmastopaneelin mielestä esimerkiksi kaukolämpötoimiala on muuttunut reipasta vauhtia. Lämmöntuotanto hajaantuu ja toisaalta kiinteistöt tuottavat yhä enemmän lämpöä maalämmön kaltaisilla sähköistyneillä menetelmillä. Lisäksi koko sähköntuotannon rakenne on muuttumassa.

— Teknologia on kehittynyt arvioitua nopeampaa, Ilmastopaneeli huomauttaa.

Esimerkiksi aikaisemmin jäykästi perusvoimaa tuottavasta ydinvoimasta näyttää kuoriutuvan tuuli- ja aurinkovoimalaitosten vaihtelevaa tuotantoa paikkailemaan kykenevä tuotantomuoto. Tämä voi jouduttaa radikaalilla tavalla tuuli- ja aurinkovoiman yleistymistä.

Ilmastopaneeli haluaisi myös painottaa aikaisempaa enemmän uusien teknologioiden käyttöönoton aikataulun realistisuuden arviointia — erityisesti Suomessa. Teknologinen murros ei sitä paitsi koettele ainoastaan energia-alaa, vaan kaikkia päästöjä tuottavia teollisuustoimialoja.

teksti Petri Sallinen / kuva Scanstockphoto