Näin suomalaiset taloustieteilijät vastasivat kysymykseen "Tulisiko EU:n globaalien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi asettaa hiilitulli tuonnille niistä maista, joissa päästöjen hinnoittelu (päästökaupan tai hiiliveron kautta) on vähemmän kunnianhimoista kuin EU:ssa."

 Tuontitavaroille asetettava hiiliperusteinen tulli ei ole uusi keksintö. Viimeksi aihe nousi laajemmin esille, kun Euroopan unionin päästökauppaa suunniteltiin. Tuolloin hiilitullit mainittiin keinona estää hiilivuodosta saatavat hyödyt. Päästökaupan käyttöönoton epäiltiin johtavan eurooppalaisen teollisuuden pakenemiseen sellaisiin maihin, joissa ei ole käytössä päästökaupan kaltaisia tuotteiden hintaa nostavia ohjausjärjestelmiä. Teollisuuden pakenemista Euroopasta vähemmän hiilipäästöjä vahtiviin maihin kutsutaan hiilivuodoksi.

Ekonomistikone.fi-sivuston tekemän kyselyn perusteella 62 prosenttia suomalaisista taloustieteilijöistä kannattaa hiilitullien käyttöä. Toisaalta 11 prosenttia vastanneista vastustaa tulleja, koska tullien käyttö sisältää aina kauppapoliittisia riskejä. 28 prosenttia vastanneista taas oli epävarmoja kannassaan hiilitullien hyödyllisyydestä. Kyselyyn vastasi 37 suomalaista taloustieteilijää.

Suomen Pankin rahoitusmarkkina- ja tilasto-osastolla työskentelevä Karlo Kauko tiivistää osuvasti hiilitullien hyvät ja huonot puolet.

— Hiilitullit pitäisi nähdä ensisijaisesti keinona saada muut talousalueet ottamaan käyttöön samankaltaisia ilmastopäästöjä vähentäviä keinoja kuin mitä Europan unionilla on käytössä. Hiilitulleista luopumisen tulisi olla automaattista, kun ehdot täyttyvät. Uusia ulkomaankaupan esteitä ei tarvita, Kauko toteaa.

Taloustieteilijät ovat pitkään karsastaneet kauppapolitiikan ja ilmastopolitiikan naittamista. Tosin jo muutamia vuosia sitten laadittiin laskelmia siitä, miten esimerkiksi Kiinaa tai Venäjää voitaisiin rankaista tulleilla, mikäli maat eivät sitoudu kansainvälisiin päästövähennystoimiin.

— Hiilitulleista oli kovaa vauhtia tulossa sisäsiisti toimenpide, kunnes Yhdysvallat presidentti Donald Trumpin myötävaikutuksella irtaantui jo neuvotellusta Pariisin ilmastosopimuksesta. Asetelma on kansainvälispoliittisesti muuttunut kokonaan, toteaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Anni Huhtala.

Huhtalan mielestä kauppapolitiikalla ja hiilitulleilla voisi teoriassa edistää ilmastopolitiikan toimeenpanoa, mutta nykyisessä kauppasotaan viittaavassa tilanteessa jo pelkästään hiilitulleilla uhkaaminen on riskialtista.

Hiilivero vs. hiilitullit

Professori Timo Kuosmanen Aalto yliopiston kauppakorkeakoulusta pitää hiiliveroa tuotteille asetettavaa hiilitullia parempana keinona.

— Hiilivero kohtelee tuontia ja kotimaista tuotantoa samalla tavalla.

Myös Vasan yliopiston professori Hannu Piekkola kannattaa hiiliveroa.

— Hiilivero on hyvä keino kerätä verotuloja, joiden tuottoa voi käyttää ympäristön tilan parantamiseen.

Johtava tutkija Marita Laukkanen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta huomauttaa, että hiilitullit eivät yksin ole ratkaisu, vaan pikemminkin mekanismi. Niiden avulla jo omia päästöjään rajoittaneet edelläkävijämaat voivat painostaa muita maita hinnoittelemaan oman tuotantonsa päästöt.

— Hiilitullien käyttö ohjaa päästöjen vähentämiseen, mikäli jokaisen tuotteen tuottamisessa syntyvät hiilipäästöt voidaan mitata. Tämä edellyttää tarkkaa tietoa eri maissa sijaitsevien laitosten tuotantoprosesseista, Laukkanen toteaa.

— Päästöintensiivisten välituotteiden osalta voidaan ehkä päästä riittävään tarkkuuteen, mutta kuluttajatuotteiden osalta yritys- ja tuotekohtaisten päästöjen arvioiminen luotettavasti on jo vaikeaa. Jotta hiilitullit kannustaisivat vähentämään päästöjä, pitäisi niiden perustua kunkin yrityksen tuotannon todellisiin päästöihin.

Etlan tutkimusjohtaja Niku Määttänen sanoo, että tuotteille asetettavat hiilitullit ovat osittainen ratkaisu silloin, kun kaikki maailman maat eivät ole mukana esimerkiksi päästökauppajärjestelmässä.

— Tullien asettaminen voi kuitenkin olla hankalaa, koska erilaisten hyödykkeiden tarkan hiilijalanjäljen arvioiminen on vaikeaa.

Kuka on voittaa ja kuka häviää, jos kansainvälisessä kaupassa otettaisiin käyttöön hiilitullit? Professori Matti Pohjola Aalto yliopiston kauppakorkeakoulusta arvioi köyhien maiden häviävän ja Euroopan unionin voittavan.

— Euroopan unioni voisi kuitenkin käyttää hiilitulleista saatavia tuloja vähähiilisen tuotannon tukemiseen niissä maissa, joiden teollisuustuotannossa syntyy paljon hiilipäästöjä.

FAKTA

Mikä on Ekonomistikone?

Ekonomistikone.fi on pysyvä ja päivittyvä akateemiseen asiantuntemukseen perustuva sivusto, joka julkaisee suomalaisen ekonomistipaneelin näkemyksiä erilaisista taloustieteen ja talouspolitiikan kysymyksistä. Samalla selvitetään, mistä kysymyksistä vallitsee yksimielisyys ja missä kysymyksissä näkemykset eroavat toisistaan.

Paneeliin on kutsuttu kaikki suomalaiset kansantaloustieteen ja taloustieteen professorit, apulaisprofessorit ja taloustieteen tutkijat, jotka ovat RePec-julkaisutietokannan kärjessä. Lisäksi mukana ovat neljän taloudellisen tutkimuslaitoksen — PT, PTT, VATT, Etla — tutkimusjohtajat sekä Suomen Pankin rahapolitiikkaosaston johtajat ja tutkimusjohtajat. Sivuston osoite on www.ekonomistikone.fi

teksti Petri Sallinen / kuva Scanstockphoto