Lämmitysjärjestelmän investointikustannus ja taloudellisuus ohjaavat vahvasti suomalaisten valintoja. 59 prosenttia Energiateollisuus ry:n teettämään "Tuhat suomalaista" -kyselyyn vastanneista ilmoitti hinnan tärkeimmäksi valintaa ohjaavaksi tekijäksi silloin, kun pohditaan lämmitysmuodon valintaa. Kysely kartoitti kansalaisten näkemyksiä eri lämmitysmuodoista.

Lämmitysratkaisun ilmastovaikutuksia valinnoissaan korostaa vain 13 prosenttia vastanneista. Helppoutta arvostaa yhdeksän prosenttia ja toimintavarmuutta kahdeksan prosenttia.

Sukupuolten väliset erot vastauksissa ovat vähäisiä. Sekä miehet että naiset korostavat investoinnin hintaa — miehet hieman naisia enemmän. Iän tai asuinpaikan mukaan tehty ryhmittely ei tuota merkittäviä eroja. Alle 24-vuotiaat vastaajat korostavat kuitenkin hinnan merkitystä enemmän kuin yli 65-vuotiaat. Vastaavasti maaseudulla asuvista vastaajista 63 prosenttia asettaa lämmitysjärjestelmän hinnan tärkeysjärjestyksessä ykköseksi — kaupungeissa asuvista näin tekee 55 prosenttia.

Ympäristöystävällisyys on eurojen väärti

Lämmityksen ympäristöystävällisyydestä suomalaiset ovat valmiita maksamaan jonkin verran lisähintaa. 32 prosenttia vastanneista hyväksyy muutaman euron lisäyksen kuukausittaiseen lämpölaskuunsa, mikäli lämpö on tuotettu 100-prosenttisesti ympäristöystävällisillä energiamuodoilla. Neljännes vastanneista ilmoittaa voivansa maksaa muutaman kympin lisähinnan kuukaudessa samasta riemusta.

20 prosenttia vastanneista ei halua maksaa yhtäkään ylimääräistä euroa ympäristöystävällisesti tuotetusta lämmöstä. 11 prosenttia vastanneista sen sijaan kertoo, että kodin lämpö tuotetaan jo ympäristöystävällisesti.

Naiset korostavat lämmön ympäristöystävällisyyttä miehiä enemmän. Naisista 68 olisi valmis maksamaan vähintään muutaman lisäeuron 100-prosenttiasesti ympäristöystävällisestä lämmöstä — miehistä ainoastaan 47 prosenttia.

Miehistä kolmannes ei halua maksaa eurokaan ylimääräistä ympäristöystävällisesti tuotetusta lämmöstä — naisista näin ajattelee 11 prosenttia.

Aurinko on kestosuosikki

Aurinkoenergia on ollut kansalaisten kestosuosikki lähes kaikissa viime vuosina toteutetuissa kyselyissä. Myös tällä kertaa aurinko kiri kärkeen kysyttäessä minkälaisia energiamuotoja pitäisi hyödyntää nykyistä enemmän lämmön tuotannossa. Vastaajista 63 prosenttia haluaisi energiayhtiöiden panostavan aurinkoon, 52 prosenttia hukkalämpöjen hyödyntämiseen, 40 prosenttia bioenergiaan, 31 prosenttia geotermiseen lämpöön ja 17 prosenttia pienydinvoimaan.

Miesten ja naisten väliset näkemyserot panostuksien tarpeissa ovat vähäiset. Sen sijaan näkemyserot pienydinvoiman hyödyntämisessä ovat selvät: miehistä jopa 28 prosenttia haluaisi käyttää pienydinvoimaa kaukolämmön tuotannossa — naisista vain seitsemän prosenttia.

Tutkimuksessa vastaajilta tiedusteltiin myös sitä, mitä kaukolämpöyhtiöt voisivat tehdä tulevaisuudessa paremmin. Vastauksissa kärkeen nousi ilmastomuutoksen torjuminen. Tätä odottaa 46 prosenttia vastanneista. Naisten keskuudessa odotukset ovat korkeammalla kuin miesten keskuudessa.

"Tuhat suomalaista" -kyselytutkimuksen aineiston voi ladata omalle koneelleen täältä. Tutkimuksen toteutti IROResearch Oy Energiateollisuus ry:n toimeksiannosta. Tutkimukseen haasteltiin tuhat suomalaista.

KAINALOSSA

Maalämpö jyrää

Maalämmityksellä on suomalaisista lämmitysmuodoista ylivoimaisesti paras julkisuuskuva. Energiateollisuus ry:n teettämän kyselytutkimuksen mukaan 60 prosenttia kansalaisista pitää maalämmitystä ilmastoystävällisimpänä lämmitysmuotona. Kakkoseksi kirivät ilmavesilämpöpumput.

Perinteiset suomalaiset lämmitysmuodot — kaukolämmitys ja sähkölämmitys — jäävät arvoasteikon hännille. Kansalaisista vain kuusi prosenttia pitää kaukolämmitystä ilmastoystävällisenä lämmitysmuotona ja vain neljä prosenttia sähkölämmitystä, vaikka energiatoimiala kunnostautunut hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Tällä hetkellä suomalaisesta sähköntuotannosta yli 80 prosenttia ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä ja kaukolämmöntuotannosta noin puolet on hiilidioksidineutraalia. Viimeisten kymmenen vuoden aikana kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet peräti 30 prosenttia.

— Kaukolämmön tuotannon haasteet ovat vielä suuria, toteaa Energiateollisuus ry:n kaukolämpötoimialan johtaja Janne Kerttula.

— Haasteista huolimatta kaukolämpöala on edelläkävijä päästöjen vähentämisessä. Kaukolämmön tuotanto on tärkeä mahdollistaja, kun energiajärjestelmä muuttuu ja kun päästöjä vähennetään. Tulevaisuuden energiajärjestelmässä myös asiakas voi olla tuottaja ja asiakkaan vaikutusmahdollisuudet ovat nykyistä suuremmat.

teksti: Petri Sallinen / kuva Scanstockphoto